Perussuomalaisten Puhoksen bussiretki
Perussuomalaisten kansanedustajien vierailu Itä-Helsingin Puhoksen ostoskeskukseen keskeytyi turvallisuussyihin vedoten, mikä on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Kovaa kritiikkiä perussuomalaisten retkelle: ”Käsittämätön myötähäpeä”
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small75
- TypeSafe Jev68
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna54
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Paheksunta / viha, Häpeä
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli rakentuu lähes yksinomaan perussuomalaisia kritisoivien oppositiopoliitikkojen sitaattien varaan. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta skandaalista, jossa perussuomalaisten toiminta nähdään ylimielisenä ja provokatiivisena, kun taas vastapuolen näkemykset saavat hallita narratiivia.
Artikkeli on kooste poliitikkojen sosiaalisen median reaktioista, joka keskittyy enemmän tunteiden välittämiseen kuin tapahtumien taustoittamiseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
74
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteellisesti vinoutunut, koska se antaa valtaosan tilasta oppositiopoliitikkojen jyrkälle kritiikille. Lähteiden valinta on yksipuolinen, ja kohteen oma selitys on jätetty jutun loppuun, mikä heikentää sen painoarvoa.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Vaikka artikkeli kritisoi perussuomalaisia, se tekee sen raportoimalla oppositiopoliitikkojen sitaatteja. Koska kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi poliittisesta kohusta, se pysyy neutraalina keskellä, vaikka valittu kehys onkin perussuomalaisvastainen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Oppositiopoliitikkojen kritiikki perussuomalaisia kohtaan
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Retken laajemmat tavoitteet tai taustat jäävät hyvin vähälle huomiolle. — Lukija ei ymmärrä, miksi retki tehtiin, vaan näkee vain kritiikin.
- Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten näkökulmaa retken tarkoituksesta ei avata riittävästi. — Lukija saa yksipuolisen kuvan tapahtumasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Latautunut kieli
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Oppositiopoliitikkojen moraalinen suuttumus perussuomalaisten toimintaa kohtaan.
Myötähäpeän tunteen korostaminen otsikossa ja sitaateissa.
Latautunut kieli
Sanojen kuten 'farssi', 'ylimielinen', 'pelle' ja 'sekoilu' käyttö.
Tunteellinen sitaatti
Poliitikkojen provokatiivisten some-päivitysten suora lainaaminen.
Polarisaatio (me-vs-he)
Me-vs-he-asetelman rakentaminen poliitikkojen puheissa.
Tunnevetoaminen on voimakasta ja manipuloivaa, sillä artikkeli valitsee vain kritisoivat äänet ja vahvistaa niiden latautunutta kieltä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa poliitikot kritisoivat retkeä.
Klikkihoukutus:
80/100
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää vahvaa tunneilmaisua 'käsittämätön myötähäpeä' houkutellakseen lukijan.
Otsikon lataus:
Latautunut
Otsikko sisältää latautuneita sanoja kuten 'Kovaa kritiikkiä' ja 'Käsittämätön myötähäpeä'.
Kärjistys:
70/100
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli vahvistaa poliitikkojen me-vs-he-retoriikkaa, esim. 'tämä jengi inhoaa meitä'.
Populismi:
30/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, jossa poliitikot asettuvat 'tavallisten ihmisten' puolelle perussuomalaisia vastaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaiset on mainittu, mutta heidän näkemyksensä on alistettu kritiikille.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (poliisi) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 11: Mielipiteet ja tosiasiat sekoittuvat, kun poliitikkojen some-päivitykset muodostavat jutun rungon.
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu, kun poliitikkojen syytöksiä ei haasteta.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on kooste muiden julkaisemista some-päivityksistä, eikä sisällä omaa tutkivaa työtä.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Artikkelin kehystys palvelee oppositiopoliitikkoja, joiden kriittiset kommentit saavat laajaa tilaa ja joiden retoriikkaa artikkeli vahvistaa.
Pelissä
Poliittinen uskottavuus vs. poliittinen provokaatio. Juttu käsittelee vain edellistä, oppositiopoliitikkojen näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että perussuomalaisten retki oli nimenomaan 'sekoilua' tai 'farssi', eikä vain poliittinen vierailu. ”Viimeistään tämän sekoilun jälkeen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Poliitikkojen sitaatit luovat vahvan toimijuuden heille, kun taas perussuomalaisten oma selitys jää jutun loppuun ja on sävyltään puolustautuva. ”Sanojaan ei säästele myöskään helsinkiläinen kansanedustaja Fatim Diarra”
Kuka saa äänen
Artikkeli antaa äänen viidelle oppositiopoliitikolle, jotka kritisoivat kohdetta, kun taas kohteen oma selitys esitetään vasta jutun lopussa. ”Helsingin entinen apulaispormestari Anni Sinnemäki(vihr) kutsuu retkeä ”farssiksi”.”
Tunnelma
Paheksunta / viha, Häpeä
Artikkeli rakentuu lähes yksinomaan perussuomalaisia kritisoivien oppositiopoliitikkojen sitaattien varaan. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta skandaalista, jossa perussuomalaisten toiminta nähdään ylimielisenä ja provokatiivisena, kun taas vastapuolen näkemykset saavat hallita narratiivia.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli on rakennettu lähes täysin oppositiopoliitikkojen Facebook- ja Instagram-päivitysten varaan. Tämä tekee uutisesta enemmänkin kooste sosiaalisen median reaktioista kuin perinteisen uutisraportin, mikä vahvistaa konfliktin sävyä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Kohtalainen
Käytetään vahvoja, leimaavia sanoja kuvaamaan poliittista vastustajaa.
Syntipukkiajattelu
Lieva
Perussuomalaiset esitetään yhtenäisenä, inhotettavana ryhmänä.
Suora pilkka
Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.
-
Kohde: Perussuomalaiset
Jos joku joukko haluaisi tarkoituksella tehdä itsestään sekä ylimielisen vallankäyttäjän karikatyyrin että pellen, pitäisikö se tehdä juuri näin?
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka Anni Sinnemäki Fatim Diarra Timo Vornanen Paavo Arhinmäki Veronika Honkasalo Alviina Alametsä Pekka Aittakumpu Puhos Itä-Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →