Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Venäjän toiminta Ukrainassa, uhkaukset Euroopalle ja hybridivaikuttaminen, kuten droonien käyttö ja sabotaasiyritykset, jatkuvat.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: EU:n Kallas: Venäjä suunnittelee uusia sabotaasitoimia Eurooppaan
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Pelko
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli välittää Kaja Kallaksen varoituksen Venäjän sabotaasisuunnitelmista ilman kyseenalaistamista tai taustoitusta. Lukijalle jää kuva Venäjästä aktiivisena ja monimuotoisena uhkana, jonka tavoitteena on horjuttaa eurooppalaista tukea Ukrainalle.
Lyhyt uutinen, joka välittää viranomaisviestin ilman syvempää taustoitusta tai vastapuolen ääntä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain yhden viranomaisen näkemyksen ilman vastapainoa tai lähdekritiikkiä. Vaikka sävy on asiallinen, valikoiva lähteiden käyttö ohjaa lukijaa hyväksymään esitetyn uhkakuvan sellaisenaan.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi EU-viranomaisen lausuntoa, mikä on uutismedian perustehtävä. Vaikka kehys on Venäjä-kriittinen, se heijastaa EU:n virallista linjaa eikä sisällä kirjoittajan omaa ideologista agendaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- EU-johdon näkemys Venäjän uhasta
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän näkökulmaa tai mahdollista vastapuolen kommenttia ei esitetä. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tilanteesta.
- Tausta Tiedustelutietojen luotettavuutta tai taustoja ei avata. — Lukijan on vaikea arvioida varoituksen vakavuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Varoitus sabotaasista herättää huolta turvallisuudesta.
Venäjän uhan korostaminen luo turvattomuuden tunnetta.
Latautunut kieli
Sanojen 'sabotaasitoimia' ja 'hyökkäyksiä' käyttö lataa tekstiä.
Pelottelu / uhka-skenaariot
Varoitus tulevista sabotaasiteoista toimii pelotteluna.
Tunnevetoaminen on osa viranomaisen viestintää, mutta artikkeli välittää sen sellaisenaan ilman analyyttista etäisyyttä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
Klikkihoukutus:
30/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa sanavalintaa 'sabotaasitoimia'.
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana 'sabotaasitoimia' on latautunut ja luo uhkaavan sävyn.
Kärjistys:
60/100
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Venäjä esitetään vihollisena, mikä luo me-vs-ne-asetelman.
Populismi:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää kritisoidaan, mutta sille ei ole varattu tilaa vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Reuters) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on uutistoimiston tiedon varaan rakennettu perusuutinen ilman omaa lisäarvoa.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee EU:n turvallisuuspoliittista linjaa, jossa Venäjän toiminta esitetään suorana uhkana eurooppalaiselle demokratialle, mikä vahvistaa tarvetta yhtenäiselle puolustuspolitiikalle.
Pelissä
Euroopan turvallisuus vs. Venäjän vaikutuspyrkimykset. Juttu käsittelee vain edellistä, korostaen tarvetta valppauteen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa Venäjän sabotaasisuunnitelmat faktaksi ilman, että niitä tarvitsee avata tai todentaa. ”Tiedustelutietojen mukaan Venäjä suunnittelee uusia sabotaasitoimia Eurooppaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Venäjä on nimetty aktiiviseksi toimijaksi, kun taas EU:n ja Kallaksen rooli esitetään passiivisena varoittajana. ”Venäjä pyrkii jakamaan ja pelottelemaan Euroopan yhteiskuntia”
Kuka saa äänen
Kaja Kallas on jutun ainoa ääni, joka määrittelee tilanteen. ”Kallas sanoi EU:n puolustusministerien kokouksen alla Brysselissä maanantaiaamuna.”
Tunnelma
Huoli, Pelko
Artikkeli välittää Kaja Kallaksen varoituksen Venäjän sabotaasisuunnitelmista ilman kyseenalaistamista tai taustoitusta. Lukijalle jää kuva Venäjästä aktiivisena ja monimuotoisena uhkana, jonka tavoitteena on horjuttaa eurooppalaista tukea Ukrainalle.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää Venäjän sabotaasivaroituksen ja Punaisenmeren tilanteen samaan lyhyeen uutiseen, vaikka ne ovat maantieteellisesti ja poliittisesti erillisiä kriisejä; tämä voi vahvistaa kuvaa laajasta, globaalista turvallisuusuhasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Sanojen sabotaasi ja hyökkäys käyttö luo uhkaavan kehyksen.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →