Analyysi artikkelista: Venäjä iski rahtilaivaan Odessassa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
- TypeSafe Jev54
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä järjestelmällisenä siviilikohteiden tuhoajana, jonka tavoitteena on terrorisoida väestöä. Lukijalle välittyy kiireellinen ja uhkaava tilannekuva, jossa länsimainen tuki nähdään välttämättömänä vastavoimana Venäjän strategiselle painostukselle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on uutisraportti, joka nojaa vahvasti länsimaisiin ja ukrainalaisiin lähteisiin. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, raportointi pysyy asiallisena ja keskittyy tapahtumien kuvaamiseen.
Artikkeli raportoi sodan tapahtumista vallitsevan uutiskuvan mukaisesti. Se ei aja ideologista agendaa, vaan välittää virallisia lausuntoja ja tapahtumatietoja.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan hallinnon näkökulma sodan kulusta
- Saksan tuki Ukrainalle
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Sodan laajempi historiallinen tausta puuttuu. — Lukija saa vain päivittäisen tilannekuvan ilman syvempää ymmärrystä konfliktin juurisyistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Siviilikohteisiin kohdistuvat iskut luovat huolta turvallisuudesta.
Venäjän iskut siviili-infrastruktuuriin herättävät moraalista paheksuntaa.
Sanoja kuten 'raakalaismainen' käytetään kuvaamaan sodankäyntiä.
Sota ja iskut kehystetään jatkuvana konfliktina.
Tunnevetoaminen on tyypillistä sotaa käsittelevälle uutisoinnille, jossa inhimillinen kärsimys on keskiössä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on suora ja informatiivinen, mutta aihepiiri on luonnostaan dramaattinen.
Otsikko raportoi tapahtuman ilman latautuneita adjektiiveja: "Venäjä iski rahtilaivaan Odessassa".
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sota-aihe luo luonnollisen vastakkainasettelun, mutta kieli on uutisraportointiin sopivaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viralliset tahot on mainittu, mutta heidän näkemyksensä on referoitu vain lyhyinä tiedotteina ilman laajempaa kontekstia.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 10: Lähteet on mainittu (Reuters, AFP, Zelenskyi).
Heikkoudet
- JO 15: Jutun rakenne on toistuva ja pirstaleinen (samaa tietoa toistetaan useaan kertaan).
6 Omaperäisyys
Artikkeli on kooste uutistoimistojen (Reuters, AFP) materiaalista, eikä sisällä omaa analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä järjestelmällisenä siviilikohteiden tuhoajana, jonka tavoitteena on terrorisoida väestöä. Lukijalle välittyy kiireellinen ja uhkaava tilannekuva, jossa länsimainen tuki nähdään välttämättömänä vastavoimana Venäjän strategiselle painostukselle.
Artikkeli vaikuttaa koonneen yhteen useita eri uutisvirtoja, mikä tekee siitä hieman pirstaleisen. Herää kysymys, onko uutisvirran tiheys tarkoituksellinen keino luoda lukijalle tunne jatkuvasta ja eskaloituvasta kriisistä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Termien kuten 'raakalaismainen sota' käyttö ohjaa lukijan tunnetilaa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →