Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppasodan eskaloituminen
Yhdysvallat ja Kanada eivät päässeet sopuun kauppasopimuksesta, minkä seurauksena Yhdysvallat asetti 50 prosentin tuontitullit kanadalaistuotteille ja Kanada ilmoitti vastatoimista.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää kauppasodan henkilökohtaiseksi konfliktiksi, jossa Ontarion aluejohtaja Ford esitetään uhmakkaana vastavoimana Yhdysvaltain presidentille. Lukijalle välittyy kuva eskaloituvasta kriisistä, jossa sähköverkko on valjastettu poliittiseksi aseeksi, samalla kun diplomaattinen kieli korvautuu suoralla provokaatiolla.
Artikkeli keskittyy enemmän poliitikkojen väliseen sanailuun ja provokaatioon kuin kauppasodan syihin tai todellisiin vaikutuksiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli painottaa vahvasti Fordin näkökulmaa ja käyttää provokatiivisia lainauksia, mikä luo yksipuolisen kuvan tilanteesta. Vastapuolen (Yhdysvaltain hallinnon) näkökulma jää vain Trumpin moitteiden varaan.
Artikkeli raportoi poliittisesta konfliktista, mutta ei asetu ideologisesti kummankaan puolelle; se pikemminkin korostaa konfliktin henkilöitymistä ja kärkevää kielenkäyttöä.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Kauppasodan aiheuttama turhautuminen ja aggressio heijastuvat johtajien kielenkäytössä.
Johtajien välinen julkinen solvaaminen herättää paheksuntaa.
Kiroilun ja uhkausten käyttö korostaa tilanteen kärjistymistä.
Kauppasota kehystetään suoraksi henkilökohtaiseksi yhteenotoksi.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se nostaa provokatiiviset sitaatit uutisen keskiöön, mikä vie huomion pois itse kauppapoliittisista kysymyksistä.
Otsikko vastaa sisällön väitettä sähköjen katkaisemisesta ja Fordin kommenteista.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää provokatiivista kieltä ja jättää kirosanan osittain sensuroiduksi houkutellakseen lukijoita.
Otsikko on latautunut käyttämällä uhkaavaa kieltä ja suoraa solvausta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli korostaa me-vs-he-asetelmaa johtajien välillä, mikä kärjistää tilannetta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Raadin pisteet erosivat tässä 42 pisteellä.
Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.Fordin retoriikka heijastaa populistista 'kansan ääni vs. eliitti' -asetelmaa, jossa hän esiintyy kansan puolustajana.
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Donald Trump on mainittu ja häntä kritisoidaan, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata Fordin solvauksiin tai esittää omaa näkökulmaansa.
Artikkeli perustuu pitkälti yhdysvaltalaisen median uutisointiin eikä tuo merkittävästi uutta omaa analyysia.
Artikkeli kehystää kauppasodan henkilökohtaiseksi konfliktiksi, jossa Ontarion aluejohtaja Ford esitetään uhmakkaana vastavoimana Yhdysvaltain presidentille. Lukijalle välittyy kuva eskaloituvasta kriisistä, jossa sähköverkko on valjastettu poliittiseksi aseeksi, samalla kun diplomaattinen kieli korvautuu suoralla provokaatiolla.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon ja ingressiin nimenomaan provokatiivisen kielenkäytön, vaikka kyse on laajemmasta kauppapoliittisesta kriisistä – tämä viittaa pyrkimykseen maksimoida huomioarvo tunteita herättävällä retoriikalla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Kiroilun käyttö poliittisessa uutisoinnissa.
Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.
– Hän voi suudella p*rsettäni, Ontarion aluejohtaja kommentoi Trumpin vaadetta.
Yhdysvallat ja Kanada eivät päässeet sopuun kauppasopimuksesta, minkä seurauksena Yhdysvallat asetti 50 prosentin tuontitullit kanadalaistuotteille ja Kanada ilmoitti vastatoimista.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.