Ylen puoluekannatusmittauksen tulokset
Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa perussuomalaiset nousi kokoomuksen ohi toiseksi, kun taas SDP säilytti kärkipaikkansa ja Vasemmistoliitto saavutti historiallisen korkean kannatuksen.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää perussuomalaiset poliittisen kentän nousevaksi voimaksi, joka kykenee hallitsemaan julkisuutta jopa kyseenalaisilla tempauksilla. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteiset valtapuolueet ovat vaikeuksissa ja poliittinen asetelma on murroksessa, mikä normalisoi perussuomalaisten strategiset valinnat nerokkaana viestintänä.
Artikkeli on päätoimittajan subjektiivinen analyysi, joka keskittyy enemmän poliittiseen peliin ja strategioihin kuin syvälliseen substanssiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on selvästi subjektiivinen kolumni, jossa kirjoittaja tulkitsee poliittisia tapahtumia omien näkemystensä kautta. Perussuomalaisten toiminnan kehystäminen 'nerokkaaksi' ja muiden puolueiden tilanteen kuvaaminen negatiivisesti nostaa vinoumapisteitä.
Vaikka artikkeli on sävyltään perussuomalaisia myötäilevä, se analysoi poliittista peliä ja hallituspohjia strategisesta näkökulmasta ilman selkeää ideologista agendaa. Kirjoittaja arvioi kaikkien puolueiden strategisia virheitä, mikä pitää tekstin analyyttisessä keskiössä.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Lukijaa houkutellaan analyysilla poliittisesta pelistä.
Perinteisten puolueiden kyvykkyyttä kyseenalaistetaan.
Kirjoittaja käyttää termejä kuten 'jytky', 'haukotuttavaa' ja 'älytön kohellus'.
Politiikka esitetään jatkuvana kaksintaisteluna.
Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnigenrelle, mutta se ohjaa lukijaa näkemään poliittisen kentän konfliktina.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee gallup-tuloksia.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää vahvaa, latautunutta ilmaisua 'gallupjytky' houkutellakseen lukijoita.
Sana 'jytky' on perussuomalaisten kannattajien ja median suosima latautunut termi vaalimenestykselle.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua puolueiden välille, mutta ei demonisoi ketään.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli korostaa 'kansan' ja 'eliitin' välistä asetelmaa ja perussuomalaisten roolia haastajana.
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia puolueita ei ole kuultu, mikä on kolumnille tyypillistä.
Analyysi on kirjoittajan omaa tulkintaa, mutta aihepiiri on perinteistä poliittista kommentaaria.
Artikkeli kehystää perussuomalaiset poliittisen kentän nousevaksi voimaksi, joka kykenee hallitsemaan julkisuutta jopa kyseenalaisilla tempauksilla. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteiset valtapuolueet ovat vaikeuksissa ja poliittinen asetelma on murroksessa, mikä normalisoi perussuomalaisten strategiset valinnat nerokkaana viestintänä.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin perussuomalaisten 'luokkaretken' Puhoksen parkkipaikalle ja tulkitsee sen nerokkaaksi viestinnäksi — tämä voi olla yritys kääntää negatiivinen uutisointi puolueen eduksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Käytetään vahvoja, tunteisiin vetoavia sanoja kuvaamaan poliittisia tapahtumia.
Artikkeli perustuu Ylen gallup-tuloksiin, joiden tulkinta on jutun ydin.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa perussuomalaiset nousi kokoomuksen ohi toiseksi, kun taas SDP säilytti kärkipaikkansa ja Vasemmistoliitto saavutti historiallisen korkean kannatuksen.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.