← Etusivu

Analyysi artikkelista: Putinin puolue sai nolot luvut Suomessa – tämä kaikki paljastuu Helsingin äänestyksestä

Ilta-Sanomat Uutinen 22.9.2026
Pisteet
53
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kyseenalaistaa Venäjän virallisen vaalituloksen Helsingissä ja asettaa vastakkain viralliset luvut sekä vapaaehtoisten tekemän ovensuukyselyn. Lukijalle välittyy kuva, jossa virallinen tulos nähdään epäluotettavana ja vapaaehtoisten keräämä data edustaa totuudenmukaisempaa näkemystä äänestäjien tahdosta.

Artikkeli raportoi Venäjän vaalien tuloksista Helsingissä ja vertaa niitä vapaaehtoisten tekemään ovensuukyselyyn, asettaen virallisen tuloksen kyseenalaiseksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee Venäjän vaaleja kriittisestä näkökulmasta, kyseenalaistaen virallisen tuloksen.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti vinoutunut, sillä se kyseenalaistaa virallisen vaalituloksen ja antaa huomattavasti enemmän painoarvoa vapaaehtoisten tekemälle ovensuukyselylle. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli pyrkii esittämään vapaaehtoisten datan faktapohjaisena vastapainona viralliselle tulokselle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi Venäjän hallintoa ja vaalijärjestelmää, mikä on tyypillistä länsimaiselle vahtikoirajournalismille. Ideologista suuntaa ei voida suoraan määrittää vasemmistoksi tai oikeistoksi, vaan kyse on demokraattisten arvojen puolustamisesta, mikä on neutraali lähtökohta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän vaalien epäluotettavuus
  • Vapaaehtoisten tekemän ovensuukyselyn merkitys

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Vapaaehtoisten ovensuukyselyn edustavuutta ja mahdollisia virhelähteitä ei arvioida. — Lukija ei voi arvioida, kuinka luotettava vapaaehtoisten keräämä data on verrattuna viralliseen tulokseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli korostaa epäluottamusta Venäjän viranomaisia kohtaan.

Putinin puolueen toimintaa ja vaalien manipulointia paheksutaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'nolot' ja 'varasti' käytetään korostamaan negatiivisuutta.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu virallisen tuloksen ja vapaaehtoisten kyselyn välillä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se heijastaa laajaa kansainvälistä kritiikkiä Venäjän vaaleja kohtaan.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 72/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön keskeistä havaintoa Putinin puolueen heikosta tuloksesta Helsingissä.

Klikkihoukutus: 72/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko lupaa paljastuksia ja käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'nolot' lataa otsikon ja ohjaa lukijaa suhtautumaan kielteisesti Putinin puolueeseen.

Kärjistys: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna48
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun virallisen Venäjän ja opposition välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli sisältää elementtejä eliitin (Kremlin) vastustamisesta, mutta se esiintyy lähinnä sitaateissa ja vapaaehtoisten toiminnassa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Yhtenäisen Venäjän edustajia ei ole kuultu tai pyydetty kommentoimaan tuloksia tai väitteitä vaalivilpistä.

5 JSN-arvio 55/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Vote Abroad) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu vapaaehtoisten kyselyn osalta (kyselyn edustavuutta ei arvioida kriittisesti).
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (Yhtenäisen Venäjän edustajia ei ole haastateltu).
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää viralliset tulokset ja vapaaehtoisten keräämän datan, mikä tuo uutta näkökulmaa aiheeseen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Venäjän oppositiota ja vaalien manipulointia kritisoivia tahoja, sillä se nostaa esiin epäilykset vaalituloksen aitoudesta ja antaa tilaa vapaaehtoiselle rinnakkaiselle ääntenlaskennalle.
Pelissä Virallinen vaalijärjestelmä vs. kansalaislähtöinen vaalivalvonta. Juttu käsittelee jälkimmäistä, painottaen vapaaehtoisten tekemän kyselyn havaintoja virallisen tuloksen haastajana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän vaalit ovat manipuloituja ja että virallisiin tuloksiin ei tule luottaa. ”Venäjän vaaleja pidetään yleisesti manipuloituina kulissivaaleina, joten maanlaajuiseen viralliseen äänestystulokseen on syytä suhtautua erittäin kriittisesti.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vaalituloksen manipulointi esitetään tapahtumana, jonka tekijä on implisiittisesti Venäjän valtio, mutta vastuu häivytetään passiiviseen muotoon. ”Venäjän vaaleja pidetään yleisesti manipuloituina”
Kuka saa äänen Vapaaehtoisten ovensuukyselyn tekijöiden ja heidän datansa ääni on hallitseva, kun taas Venäjän viranomaisten ääni on vain tilastolukujen muodossa. ”Vapaaehtoisten tavoitteena oli järjestää eräänlainen rinnakkainen ääntenlasku”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli kyseenalaistaa Venäjän virallisen vaalituloksen Helsingissä ja asettaa vastakkain viralliset luvut sekä vapaaehtoisten tekemän ovensuukyselyn. Lukijalle välittyy kuva, jossa virallinen tulos nähdään epäluotettavana ja vapaaehtoisten keräämä data edustaa totuudenmukaisempaa näkemystä äänestäjien tahdosta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin vahvasti nimenomaan Helsingin suurlähetystön tuloksiin ja vapaaehtoisten kyselyyn, vaikka se on tilastollisesti pieni otos. Tämä voi heijastaa pyrkimystä tuoda vaalien manipulointi lähemmäs suomalaista lukijaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan vaaleja ja puolueita.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 68/100, 2 tilastoaihetta
68/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin vaalitulosten ja ovensuukyselyn tilastollisten lukujen varaan.

  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Venäjän parlamenttivaalien tulokset Helsingissä
  • Ovensuukyselyn tulokset

Suositellut lähteet

  • Venäjän keskusvaalilautakunta
  • Vote Abroad
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.

Osa ilmiötä

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Arja Paananen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Virallisten tulosten mukaan Vladimir Putinin [...905 sanaa...] Lisätty tietoa Uudet ihmiset -puolueesta.

Sisältö haettu
23.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella