Hallituksen sisäinen kiista
Mukana myös kirjoitusasut: hallituksen sisäiset kiistat.
Kehyksen on kirjoittanut kielimalli jokaiselle artikkelille erikseen omin sanoin. Sama näkökulma voi siksi esiintyä eri sanamuodoilla, jotka lasketaan eri kehyksiksi — vain yksikkö- ja monikkomuodot yhdistetään. Lukuja kannattaa lukea suuntaa antavina.
Artikkelit
Vinouman jakauma
Journalistisen laadun jakauma
Mediat
Aiheet
Kehystysroolit Kuinka monessa kehyksen artikkelissa taho kehystetään uhkaksi, uhriksi tai pelastajaksi.
Kehystetään uhkaksi
- Wille Rydman 7
- Riikka Purra 1
- sosiaalinen media 1
- Perussuomalaiset 1
- kokoomus ja rkp 1
Kehystetään uhriksi
- lapset 3
- mika poutala 2
- hallituksen lisäbudjetti 1
- tieteen vapaus 1
- tiedeyhteisö 1
Kehystetään pelastajaksi
- Petteri Orpo 2
- Kokoomus 2
- Karoliina Partanen 2
- SDP 1
- Poliitikot 1
Mihin tunteisiin kehyksen artikkeleissa vedotaan Kuinka monessa kehyksen artikkelissa vedotaan tähän tunteeseen. Osuus = artikkelimäärä suhteessa yllä kerrottuun analyysijoukkoon.
Tunnevetoamisia havaittu 15 artikkelissa 15:stä analysoidusta (100 %). Mukana kehyksen artikkelit. Maksumuurin takaiset eivät ole mukana.
- Turhautuminen / pettymys 11 73 %
- Huoli 7 47 %
- Epäluottamus 5 33 %
- Realismi 2 13 %
- Paheksunta / viha 2 13 %
Mitä kehyksen artikkeleista jätetään kertomatta Kuinka monessa kehyksen artikkelissa analyysi havaitsi tämäntyyppisen puutteen — mitä artikkeleista jää pois, ei mitä niissä on.
Luvut on laskettu 15 analysoidusta artikkelista — ei aikarajausta.
- Tausta 11 73 %
- Vastakkainen näkökulma 4 27 %
Propagandatekniikat Propagandatekniikka on tunnistettu vaikuttamisen keino (esim. pelottelu, syntipukkiajattelu). Lukumäärä = havaintojen määrä, osuus = havainnot suhteessa analysoituihin artikkeleihin. Yhdessä artikkelissa voi olla useita havaintoja.
Propagandatekniikoita havaittu 11 artikkelissa 15:stä analysoidusta (73 %). Mukana kehyksen artikkelit. Maksumuurin takaiset eivät ole mukana.
- Latautunut kieli 11 73 %
Sivun luvut ja koosteet perustuvat tekoälyn tuottamiin artikkelianalyyseihin. Ihminen ei tarkista analyysejä ennen julkaisua. Miten tämä on tehty