Analyysi artikkelista: Neljä skenaariota: Suomi vuonna 2035 – ”Jos sotaisa maailmankehitys voimistuu”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta Suomesta jatkuvassa sotatalouden tai kriisin tilassa vuonna 2035. Lukijalle välittyy viesti, että viranomaisapuun ei ole luottamista, ja vastuu selviytymisestä siirtyy yhä enemmän yksilöille ja yrityksille.
Artikkeli tarjoaa katsauksen tulevaisuuden varautumisskenaarioihin, mutta keskittyy yksipuolisesti sotilaallisiin uhkakuviin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli nojaa vahvasti yhden konsulttiyhtiön asiantuntijan näkemyksiin. Vaikka aihe on spekulatiivinen, kehystys on kauttaaltaan pessimistinen ja korostaa uhkakuvia.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa ja varautumista, jotka ovat laajasti jaettuja huolenaiheita. Vaikka sävy on varautumista korostava, se ei asetu selkeästi perinteiselle vasen-oikea-akselille.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sotilaallinen varautuminen
- Omavaraisuus kriisissä
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Diplomaattisten ja rauhanomaisten ratkaisujen mahdollisuuksia ei käsitellä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista.
- Vastakkainen näkökulma Muita asiantuntijanäkemyksiä tai kriittisiä arvioita skenaarioiden todennäköisyydestä ei esitetä. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tutkimuksen luotettavuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli tulevaisuuden turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta.
Sodan ja yhteiskunnan romahtamisen uhkakuvat.
Skenaariot maalaavat synkkiä kuvia sodasta ja taloudellisesta romahduksesta.
Koko artikkeli rakentuu kriisien ja sotilaallisten uhkien ympärille.
Tunnevetoaminen on osa skenaariotyöskentelyn luonnetta, mutta artikkelin valinta nostaa esiin vain äärimmäisiä uhkakuvia tehostaa lukijan huolta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee neljää skenaariota.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää skenaarioita houkuttimena, mutta on suhteellisen informatiivinen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna32
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli rakentaa me-henkeä varautumisen ympärille, mutta ei demonisoi vastapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan esittelee skenaariotutkimusta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen skenaarioiden kautta.
- JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki jää ohueksi, kun vain yksi konsulttiyhtiö on äänessä.
6 Omaperäisyys
Skenaariotutkimus on sinänsä mielenkiintoinen, mutta aihetta on käsitelty mediassa paljon Ukrainan sodan jälkeen.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta Suomesta jatkuvassa sotatalouden tai kriisin tilassa vuonna 2035. Lukijalle välittyy viesti, että viranomaisapuun ei ole luottamista, ja vastuu selviytymisestä siirtyy yhä enemmän yksilöille ja yrityksille.
Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee juuri nämä neljä skenaariota, jotka kaikki keskittyvät sotilaalliseen uhkaan ja taloudelliseen kurjistumiseen, jättäen huomioimatta mahdolliset diplomaattiset tai rauhanomaiset kehityskulut.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kriisien ja sodan skenaarioilla luodaan uhkakuvia.
9 Tilastokytkos
Artikkeli käyttää skenaarioita, jotka perustuvat taloudellisiin ja puolustuspoliittisiin oletuksiin.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen puolustusmenot 2035
- Huoltovarmuus
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Puolustusministeriö
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →