Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Katri Saarikiven kolumni: Merkitys elämään ei löydy omaa psyykeä märehtimällä

Yle Kolumni 10.5.2024
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää uushenkisyyden (manifestointi, kristallit) mahdollisena mielenterveyden heikentäjänä, joka passivoi nuoria ja lisää märehtimistä. Lukijalle välittyy kuva, että perinteinen toimijuus ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat terveempiä tapoja löytää elämän merkityksellisyys kuin sisäänpäin kääntynyt henkinen etsintä.

Kolumni yhdistää aivotutkimuksen havaintoja ja arkisia havaintoja kriittiseksi puheenvuoroksi uushenkisyyden vaikutuksista nuorten mielenterveyteen.

Kolumni Yle Katri Saarikivi · 10.5.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee ilmiötä aivotutkijan ja psykologian tohtorin näkökulmasta.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genrelleen tyypillisesti mielipiteellinen. Vinouma syntyy siitä, että uushenkisyys kehystetään yksipuolisesti ahdistusta lisääväksi, ilman että sen tarjoamaa mahdollista lohtua tai yhteisöllisyyttä käsitellään tasapainoisesti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja argumentoi psykologisen hyvinvoinnin ja toimijuuden puolesta. Vaikka kritiikki kohdistuu uushenkisyyteen, se ei edusta perinteistä poliittista jakoa, vaan pikemminkin tieteellisen ja henkisen maailmankuvan välistä jännitettä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Aktiivinen toimijuus
  • Tieteellinen maailmankuva
  • Sosiaalinen osallistuminen

Kritisoidut tahot

  • uushenkisyys
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Uushenkisyyden mahdolliset positiiviset vaikutukset yhteisöllisyyteen tai lohdun tarjoamiseen puuttuvat. — Lukija saa vain yhden, negatiivisen kuvan ilmiöstä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Yleistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli nuorten mielenterveydestä ja ahdistuksen kasvusta.

Realismi

Vetoomus järkeen ja tieteelliseen tutkimukseen elämänhallinnan keinona.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Ratikkakeskustelu toimii lähtökohtana koko kolumnin argumentaatiolle.

Latautunut kieli

Termit kuten 'pureskelu' ja 'fantasioihin uppoutuminen' halventavat uushenkisiä käytäntöjä.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille; se käyttää anekdoottia ja asiantuntijaroolia vakuuttamaan lukijan argumentin järkevyydestä.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, joka käsittelee merkityksen etsimistä ja märehtimistä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääteeman.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkökulmaa ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.

 Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.

Artikkeli erottelee 'me' (tieteellinen, aktiivinen) ja 'ne' (uushenkiset, passiiviset) -asetelman.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta; kyseessä on asiantuntijan näkökulma.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa ei ole yksittäistä nimettyä kohdetta, jolla olisi oikeus vastineeseen.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — kirjoittaja viittaa tutkimuksiin väitteidensä tueksi.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki — uushenkisyyden kritiikki on yksipuolista eikä anna tilaa vastakkaisille kokemuksille.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kolumni yhdistää ajankohtaisen ilmiön (uushenkisyys) ja tieteellisen näkökulman tuoreella tavalla.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee tieteelliseen maailmankuvaan ja toimijuuteen nojaavaa ajattelutapaa, jossa elämänhallinta nähdään aktiivisena, ulospäin suuntautuvana toimintana.
Pelissä Yksilön toimijuus vs. henkinen etsintä. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen aktiivisuuden merkitystä hyvinvoinnille.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että uushenkisyys on ensisijaisesti ahdistusta lisäävä ja passivoiva ilmiö, eikä tarkastele sen mahdollisia positiivisia merkityksiä. ”Mielestäni uushenkisyydessä on pahimmillaan piirteitä, jotka lisäävät ahdistusta sen hälventämisen sijaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kirjoittaja häivyttää uushenkisyyden harjoittajien oman toimijuuden ja esittää heidät passiivisina 'universumin merkkien' odottajina. ”Nuoren pitäisi siis kaivella sisintään ja energioitaan, odotella maailmankaikkeuden merkkejä”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omaa asiantuntijuuttaan (aivotutkija) ja viittaa tutkimuksiin tukeakseen näkemystään, kun taas uushenkisyyden edustajia ei kuulla. ”Tutkimuksen mukaan kokemus siitä, että kontrollin keskus ulkomaailmassa eikä itsessä, on yhteydessä masennukseen ja ahdistukseen”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli esittää uushenkisyyden (manifestointi, kristallit) mahdollisena mielenterveyden heikentäjänä, joka passivoi nuoria ja lisää märehtimistä. Lukijalle välittyy kuva, että perinteinen toimijuus ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat terveempiä tapoja löytää elämän merkityksellisyys kuin sisäänpäin kääntynyt henkinen etsintä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan oma aivotutkijan rooli valittu vahvistamaan kolumnin tieteellistä painoarvoa tavalla, joka tekee uushenkisyyden kritiikistä vaikeammin kyseenalaistettavaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Kirjoittaja käyttää aivotutkijan statustaan ja viittauksia tutkimuksiin vahvistamaan mielipidettään.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 62/100, 2 tilastoaihetta
62/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa tilastoihin mielenterveyskäyntien ja sairauspoissaolojen kasvusta.

  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini63

Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö
  • ahdistushäiriöiden yleistyminen

Suositellut lähteet

  • THL
  • Kela
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen terveys laajempi kuva → Katso kirjoittajan Katri Saarikivi muut analyysit →
terveys työelämä Kela Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • mielenterveys
  • kolumnit
  • tutkimus
  • terveys
  • tiede
  • hyvinvointi
  • nuoret
  • nuoret aikuiset

Tiedot tästä analyysistä

Uushenkisyydestä etsitään apua kasvavaan ahdistukseen, [...597 sanaa...] elämä tarjoaa riittävästi ihmetyksen aiheita._

Sisältö haettu
23.8.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella