Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ilmasto kiittää Trumpia Iranin sodasta – ilmastopäästöt kääntyivät laskuun

Yle Uutinen 25.9.2026
Pisteet
48
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna70
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna45
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi, Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Iranin sodan ja siitä seuraavan energiakriisin ilmaston kannalta positiiviseksi kehitykseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu on tehokkaampi keino ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kuin suunnitelmallinen politiikka, samalla kun Trumpin hallinnon toimia kritisoidaan ironisesti.

Artikkeli raportoi päästövähennyksistä, mutta kehystää sodan seuraukset kyseenalaisella tavalla ilmaston näkökulmasta.

Uutinen Yle Yrjö Kokkonen · 25.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee maailmanlaajuisia päästöjä ja energiantuotannon rakenteellista muutosta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se käsittelee sotaa vain ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Latautunut kieli ja ironinen otsikointi osoittavat selvää kehystämistä.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkeli ajaa arvoliberaalia ja ympäristökeskeistä näkökulmaa, jossa ilmastotavoitteet asetetaan geopoliittisten ja taloudellisten realiteettien edelle. Kirjoittaja ei neutraloi kehystä, vaan vahvistaa sitä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeämpää kuin sodan aiheuttamat taloudelliset tai inhimilliset haitat.

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sodan inhimilliset ja taloudelliset seuraukset puuttuvat. — Lukija saa vääristyneen kuvan sodan merkityksestä, jos se nähdään vain ilmaston kannalta hyödyllisenä.
  • Vastakkainen näkökulma Geopoliittiset näkökulmat sodan syistä ja seurauksista puuttuvat. — Ilman laajempaa kontekstia lukija ei ymmärrä sodan todellista luonnetta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi Paheksunta / viha
Realismi

Artikkeli vetoaa kylmiin lukuihin päästövähennyksistä.

Paheksunta / viha

Trumpin toiminnan paheksunta ironian kautta.

Latautunut kieli

Käytetään ironiaa ja provokatiivisia ilmauksia.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota esitetään ilmaston kannalta hyödyllisenä konfliktina.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se asettaa sodan aiheuttamat kärsimykset ja ilmastohyödyt vastakkain tavalla, joka vähättelee sodan inhimillistä hintaa.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 80/100, kärjistys 70

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan, vaikka kehys on provokatiivinen.

Klikkihoukutus: 80/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna75
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää ironista ja provokatiivista kieltä yhdistämällä sodan ja ilmaston.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko 'Ilmasto kiittää Trumpia Iranin sodasta' on voimakkaasti latautunut ja ironinen.

Kärjistys: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli polarisoi Trumpin ja ilmastotavoitteet vastakkain.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli käyttää Trumpia symbolisena vastustajana, mutta ei rakennu kansa-eliitti-asetelman varaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Donald Trumpia tai hänen hallintoaan ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan suoraan.

5 JSN-arvio 45/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäiset lähteet kuten Carbon Brief ja IEA on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon ironinen sävy ei täysin vastaa uutisen vakavaa aihetta.
  • JO 23: Sodan inhimillisen kärsimyksen sivuuttaminen ilmastohyötyjen tieltä on hienotunteisuuden puutetta.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Näkökulma on epätavallinen ja provokatiivinen, mikä tekee siitä omaperäisen, joskin eettisesti kyseenalaisen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee ilmastotoimien ajajia: se esittää sodan aiheuttaman energiakriisin ironisena, mutta tervetulleena katalyyttinä vihreälle siirtymälle.
Pelissä Fossiilisen energian hinta vs. ilmastotavoitteet. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, jättäen huomioimatta sodan aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset kärsimykset.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että fossiilisen energian kulutuksen vähentäminen on yksiselitteisesti tavoiteltava asia, riippumatta siitä, miten se saavutetaan. ”mitä pitempään sota jatkuu, sen parempi ilmastolle”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Sodan aiheuttama kärsimys ja hintojen nousun negatiiviset vaikutukset kuluttajille häivytetään keskittymällä vain päästövähennyksiin. ”Hormuzinsalmi on ollut enemmän tai vähemmän tukossa”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti ilmastotutkimuslaitosten ja konsulttiyhtiöiden näkemyksiin, jättäen geopoliittiset tai taloudelliset vastapuolet kuulematta. ”Globaalia ilmastopolitiikkaa seuraavan Carbon Brief -julkaisun mukaan”
Tunnelma Realismi, Paheksunta / viha

Artikkeli kehystää Iranin sodan ja siitä seuraavan energiakriisin ilmaston kannalta positiiviseksi kehitykseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu on tehokkaampi keino ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kuin suunnitelmallinen politiikka, samalla kun Trumpin hallinnon toimia kritisoidaan ironisesti.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin valinta käyttää sotaa ilmastonmuutoksen 'ratkaisijana' tarkoituksellinen provokaatio, joka pyrkii haastamaan perinteisen uutisoinnin neutraaliuden ja nostamaan esiin vihreän siirtymän välttämättömyyden äärimmäisissäkin olosuhteissa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Sodan ja ilmaston yhdistäminen ironiseen sävyyn.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 85/100, 2 tilastoaihetta
85/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan IEA:n ja Carbon Briefin tilastoihin, joiden oikeellisuus on keskeistä jutun uskottavuuden kannalta.

  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maailmanlaajuiset ilmastopäästöt 2024
  • öljynkulutuksen kehitys 2024

Suositellut lähteet

  • IEA
  • Carbon Brief
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Yrjö Kokkonen muut analyysit →
politiikka ympäristö Donald Trump Carbon Brief IEA DNV Iran
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • energia
  • Öljy ja kaasu
  • ulkomaat
  • ilmasto
  • IEA
  • fossiiliset polttoaineet
  • ilmastonmuutos
  • Öljyn hinta

Tiedot tästä analyysistä

Maailman bensankulutus on vähentynyt miljoonia [...210 sanaa...] pysyvämmän, kirjoittaa The Washington Post.

Sisältö haettu
27.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella