Analyysi artikkelista: Venäjältä ”valtava eskalaatio”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Ukrainasta diplomaattisena toimijana, joka pyrkii rauhaan, kun taas Venäjä esitetään eskaloivana osapuolena. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Yhdysvaltain lähettiläiden vierailu on diplomaattisesti kriittinen ja Venäjä pyrkii aktiivisesti sabotoimaan sitä.
Artikkeli raportoi sodan tapahtumista Ukrainan johdon näkökulmasta, mutta jättää Venäjän äänen kokonaan kuulematta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain Ukrainan johdon näkemykset ja tulkinnat tapahtumista. Venäjän osapuolta ei kuulla, mikä tekee raportoinnista Ukrainan hallinnon narratiivia tukevaa.
Artikkeli raportoi sodan tapahtumia, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka se on yksipuolinen lähteiden osalta, se ei aja ideologista agendaa, vaan raportoi sotatilan kehittymistä. Suunta on neutraali vahtikoira-asetelman vuoksi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan hallinnon näkökulma
- Venäjän toimien tuomitseminen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän näkökulma iskuihin ja neuvotteluihin puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa diplomaattisesta tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli diplomaattisten neuvottelujen epäonnistumisesta ja sodan eskaloitumisesta.
Moraalinen paheksunta Venäjän iskuja kohtaan.
Sanoja kuten 'valtava eskalaatio' käytetään korostamaan tilanteen vakavuutta.
Sotaa ja diplomaattisia jännitteitä korostetaan jatkuvasti.
Tunnevetoaminen on tyypillistä sotauutisoinnille, mutta se vahvistaa Ukrainan hallinnon esittämää narratiivia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääaihetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on dramaattinen, mutta vastaa jutun sisältöä.
Sana eskalaatio on latautunut ja ohjaa lukijaa näkemään tilanteen kriittisenä.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli rakentuu me-vs-he-asetelman ympärille, jossa Venäjä on hyökkääjä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää ei ole kuultu, vaikka se on kritiikin kohteena.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde Reuters on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, Venäjän näkökulma puuttuu kokonaan.
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu, luotetaan vain Ukrainan viranomaislähteisiin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perinteinen uutisraportti, joka perustuu uutistoimistojen tietoihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Ukrainasta diplomaattisena toimijana, joka pyrkii rauhaan, kun taas Venäjä esitetään eskaloivana osapuolena. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Yhdysvaltain lähettiläiden vierailu on diplomaattisesti kriittinen ja Venäjä pyrkii aktiivisesti sabotoimaan sitä.
Herää kysymys, miksi artikkelissa korostetaan nimenomaan Coca-Cola-tehtaan vaurioitumista; se toimii tehokkaana symbolina länsimaiselle läsnäololle, mikä vahvistaa narratiivia Venäjän hyökkäyksestä länttä vastaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan Venäjän toimia.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →