Analyysi artikkelista: Venäjä teki laajoja iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli keskittyy Venäjän iskujen inhimillisiin seurauksiin Ukrainassa, jättäen huomiotta laajemman sotilaallisen tilannekuvan. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä siviilikohteiden tietoisena tuhoajana, mikä vahvistaa Ukrainan hallinnon esittämää narratiivia sodan luonteesta.
Artikkeli raportoi Ukrainan viranomaisten tiedot iskuista asiallisesti, mutta nojaa vahvasti yhteen näkökulmaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se nojaa vain Ukrainan viranomaisten lausuntoihin. Vaikka sävy on uutismainen, valikoiva lähteiden käyttö ohjaa lukijaa näkemään iskut ensisijaisesti siviileihin kohdistuvana terrorina.
Artikkeli raportoi sodan tapahtumia Ukrainan näkökulmasta, mikä on tyypillistä suomalaiselle uutisoinnille. Vaikka kehystys on ukrainalaispainotteinen, se ei edusta ideologista vasemmisto-oikeisto-jakoa, vaan pikemminkin vallitsevaa uutiskontekstia.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan viranomaisten näkemys iskujen tarkoituksesta
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän näkemys tai sotilaallinen perustelu iskuille puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan tapahtumien syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli siviilien selviytymisestä ilman sähköä ja lämpöä.
Implisiittinen paheksunta Venäjän toimia kohtaan.
Sanojen käyttö kuten 'vahingoittaa tavallisia ukrainalaisia' korostaa uhriutumista.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan uutisoituun inhimilliseen kärsimykseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin tapahtumakuvausta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja vastaa jutun sisältöä.
Otsikko kuvaa tapahtuman suoraan ilman latautuneita adjektiiveja.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli asettaa Venäjän ja ukrainalaiset siviilit vastakkain, mutta sävy pysyy uutismaisena.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää ei ole kuultu, vaikka se on kritiikin kohteena.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumista.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, Venäjän näkemystä ei ole kysytty.
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu, nojataan vain yhteen osapuoleen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu STT-AFP:n uutissähkeeseen, joka on tyypillinen uutisvirran tuotos.
7 Rivien välistä
Artikkeli keskittyy Venäjän iskujen inhimillisiin seurauksiin Ukrainassa, jättäen huomiotta laajemman sotilaallisen tilannekuvan. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä siviilikohteiden tietoisena tuhoajana, mikä vahvistaa Ukrainan hallinnon esittämää narratiivia sodan luonteesta.
Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää iskut EU-kokoukseen ja mahdolliseen Saudi-Arabian tapaamiseen, vaikka näiden syy-seuraussuhde jää epäselväksi. Tämä voi antaa lukijalle vaikutelman, että iskut ovat suora vastaus poliittisiin päätöksiin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →