Analyysi artikkelista: Myös EU-kansalainen voidaan asettaa maahantulokieltoon rikosten takia, mutta hän saattaa tulla takaisin jo seuraavalla Viron-laivalla
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi kuvaa EU-kansalaisista, jotka palaavat toistuvasti Suomeen tekemään rikoksia, ja luo vaikutelman tehottomasta järjestelmästä, jossa viranomaiset ovat voimattomia. Lukijalle välittyy viesti, että vapaa liikkuvuus on turvallisuusriski, jota on vaikea hallita, ja että maastapoistopäätökset ovat usein hyödyttömiä.
Artikkeli tarjoaa hyödyllistä tietoa maastapoistoprosessista ja lainsäädännöstä, mutta sen sävy on yksipuolinen ja viranomaiskeskeinen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, koska se antaa äänen vain viranomaisille. Vaikka se on asiallinen, se kehystää EU-kansalaisten liikkumisen ensisijaisesti turvallisuusongelmana ilman vastapainoa.
Artikkeli raportoi viranomaisten näkemyksiä ja lainsäädäntöä. Vaikka kehystys on turvallisuuskeskeinen, se ei aja selkeää ideologista puoluepoliittista kantaa, vaan keskittyy viranomaisten kohtaamiin käytännön ongelmiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten näkemys maahantulokieltojen tehottomuudesta
- EU-kansalaisten rikollisuus
Kritisoidut tahot
- EU-kansalaiset
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma EU-kansalaisten tai heidän oikeuksiaan ajavien tahojen näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain yhden puolen totuudesta, mikä estää kokonaisvaltaisen ymmärryksen.
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi ihmiset palaavat Suomeen (esim. sosioekonomiset syyt). — Ilman taustoja ilmiö näyttäytyy vain rikollisuutena.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli yleisestä turvallisuudesta ja viranomaisten työllistymisestä.
Epäluottamus järjestelmän kykyyn estää rikollisuutta.
Termit kuten "Viron-laiva" ja "rikoksia tekemään" luovat negatiivista mielikuvaa.
Viranomaiset vs. rikollisuuteen syyllistyvät EU-kansalaiset.
Tunnevetoaminen on maltillista, mutta toistuvat viittaukset rikollisuuteen ja viranomaisten turhautumiseen luovat negatiivisen sävyn.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää vastakkainasettelua ja lupaa konkreettista tietoa, mutta on asiallinen: "Myös EU-kansalainen voidaan asettaa maahantulokieltoon rikosten takia, mutta hän saattaa tulla takaisin jo seuraavalla Viron-laivalla".
Otsikko latautuu sanalla "Viron-laiva", joka suomalaisessa kontekstissa viittaa vahvasti tiettyyn maahanmuuttajaryhmään ja rikollisuuden toistuvuuteen.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua viranomaisten ja tiettyjen EU-kansalaisryhmien välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli korostaa viranomaisten kokemaa turhautumista ja kansalaisten turvallisuutta, mikä on tyypillistä populistiselle kehykselle, vaikka se onkin viranomaisen äänessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia EU-kansalaisia ei ole kuultu tai heidän näkökulmaansa ei ole esitetty.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Artikkeli käyttää virallisia lähteitä (Migri, Finlex).
- JO 10: Lähteet on nimetty ja dokumentoitu.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; kritiikin kohteena olevia EU-kansalaisia ei kuulla.
- JO 11: Toimittajan kieli on paikoitellen latautunutta.
- JO 21: Kohderyhmää (EU-kansalaiset) ei ole kuultu kritiikin yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva uutisaihe, mutta artikkeli kokoaa hyvin viranomaisten näkemykset.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi kuvaa EU-kansalaisista, jotka palaavat toistuvasti Suomeen tekemään rikoksia, ja luo vaikutelman tehottomasta järjestelmästä, jossa viranomaiset ovat voimattomia. Lukijalle välittyy viesti, että vapaa liikkuvuus on turvallisuusriski, jota on vaikea hallita, ja että maastapoistopäätökset ovat usein hyödyttömiä.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään maastapoistettua EU-kansalaista tai oikeusoppinutta, joka voisi avata vapaan liikkuvuuden periaatteita tai maastapoistoprosessin oikeusturvaa. Tämä valinta vahvistaa viranomaiskeskeistä kehystä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään toistuvasti termejä, jotka yhdistävät EU-kansalaiset rikollisuuteen.
9 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu tilastollisiin väittämiin maastapoistoista ja kiinni jääneistä, joten virallinen tilastodata on keskeistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- EU-kansalaisten maastapoistot Suomessa
- maahantulokieltojen rikkominen
Suositellut lähteet
- Maahanmuuttovirasto
- Tilastokeskus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →