Evan tutkimus suomalaisten suhtautumisesta Ukrainan sotaan
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimus kartoittaa suomalaisten näkemyksiä Ukrainan sodasta ja rauhan tavoittelusta.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Eva: Suomalaiset penäävät Venäjältä rikosvastuuta toimista Ukrainassa
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small45
- Gemini 3.1 Flash Lite35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Realismi, Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Lukijalle jää vaikutelma, että suomalaisten enemmistö ajattelee rauhan olevan mahdollinen vain, jos Venäjän toimista seuraa oikeusvastuu ja Ukraina saa turvatakuut. Kyselyasetelma ohjaa tulkitsemaan, että “joustaminen” rauhan vuoksi ei tarkoita luopumista oikeuden vaatimuksesta, vaan niiden yhdistämistä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
42
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli nojaa yhteen kyselyyn ja sen tulkintaan, mikä ohjaa lukijaa näkemään rauhan ja oikeusvastuun kysymykset tietyn “enemmistön” kautta. Rakenteessa ei esitellä vaihtoehtoisia tulkintoja tai kyselyn kysymysmuotoilun vaikutusta, mutta sävy pysyy pääosin raportointimaisena ja virhemarginaali mainitaan. Vinouma jää kohtuulliseksi, koska vastapainoa ei juuri ole, mutta teksti ei ole kärkevästi demonisoiva tai voimakkaasti tunnevetoinen.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Juttu ei aja selvästi tiettyä ideologista linjaa, vaan raportoi kyselytuloksia rauhan ja oikeusvastuun teemoista. Painotus on “enemmistön” näkemyksissä, mutta se esitetään kyselyn tuloksina eikä tiettyä poliittista toimijaa vastaan tai puolesta argumentoiden.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Rauhan ehtojen yhdistäminen turvatakuihin ja oikeusvastuun vaatimukseen
- Vastaajien enemmistönä esitetty korvaus- ja oikeusvastuun vaatimus
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Määritelmä “Periksi tavoitteistaan” -ilmausta ei määritellä tai avata, eikä kerrota, mitä vastaajat todennäköisesti tarkoittavat konkreettisesti. — Ilman määrittelyä lukija ei tiedä, onko kyse esimerkiksi alueista, aseleposta, turvallisuusjärjestelyistä vai muista ehdoista, mikä heikentää tulkinnan tarkkuutta.
- Todistusaineisto Artikkelissa ei esitellä kyselyn kysymysten sanamuotoja tai jakaumia (esim. prosenttiosuuksia väitteittäin). — Ilman tarkempaa evidenssiä lukija näkee vain karkeat johtopäätökset, jolloin väitteiden vertailtavuus ja ymmärrettävyys jää vajaaksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva painotus
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Teksti vetoaa käytännölliseen arvioon rauhan mahdollisuuksista ja siihen, millaisia ehtoja vastaajat pitävät hyväksyttävinä.
Oikeusvastuun ja korvausten vaatimus välittää huolta siitä, että väkivaltaisista teoista ei saa jäädä seuraamuksia.
Latautunut kieli
Sanavalinnat kuten “sotarikoksiin syyllistyneet” ja “oikeuden eteen” lataavat moraalista painoa ilman, että niitä perustellaan.
Tunneveto on lähinnä teeman kautta (oikeusvastuu ja rauhan ehdot), ei dramaattisilla kuvauksilla tai voimakkailla tunneilmaisuilla. Kyselyraportoinnin luonne rajoittaa manipuloivuutta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko: “Eva: Suomalaiset penäävät Venäjältä rikosvastuuta toimista Ukrainassa”. Sisältö: “Valtaosa vastaajista katsoo, että Ukrainalla on oikeus saada korvauksia Venäjältä ja että sotarikoksiin syyllistyneet pitää saada oikeuden eteen.”
Klikkihoukutus:
25/100
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small25
- Gemini 3.1 Flash Lite25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko lupaa, että “suomalaiset penäävät Venäjältä rikosvastuuta toimista Ukrainassa”.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on pääosin informatiivinen, eikä siinä käytetä selvästi latautunutta vastakkainasettelua; muotoilu “penäävät” on kevyesti painottava.
Kärjistys:
25/100
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Tekstissä on moraalinen kehys oikeusvastuusta, mutta se ei rakenna me–he-vastakkainasettelua laajasti; keskeinen lause on “sotarikoksiin syyllistyneet pitää saada oikeuden eteen.”
Populismi:
10/100
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
- Gemini 3.1 Flash Lite10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kansa–eliitti-asetelmaa ei rakenneta kirjoittajan äänessä, vaan kyse on kyselytuloksista ilman “eliitti vastaan kansa” -kehystä; kansan ääni näkyy lähinnä vastaajina, ei retorisena vaatimuksena.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
72
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 10: Kyselyyn viitataan nimeltä (Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kysely), ja virhemarginaali kerrotaan.
- JO 14: Raportointi pysyy kyselytuloksissa eikä väitä yksityiskohtia tapahtumien kulusta, mikä vähentää spekulointia.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki jää vähäiseksi: kyselyn kysymysmuotoilu ja mahdolliset vinoumat (mitä “periksi” käytännössä tarkoittaa) eivät avaudu.
- JO 15: Otsikon ja ingressin kate on osin kunnossa, mutta otsikon “rikosvastuu” -painotus ei saa leipätekstissä yhtä tarkkaa erittelyä kuin turvatakujen teema.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Juttu on tyypillinen kyselyuutinen, jossa ei ole uutta tutkimusasetelmaa tai laajaa taustoitusta.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselyn tulokset kehystetään yleisen mielipiteen mittarina, mikä hyödyttää kyselyä tekevää tahoa ja sen kykyä vaikuttaa keskusteluun rauhan ja oikeusvastuun ehdoista.
Pelissä
Rauhan saavuttaminen vs. oikeusvastuu sotarikoksista. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä (oikeusvastuun ja korvausten vaatimusta), ja rauhan ehtoja kuvataan sen kautta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että rauhan saamiseksi Ukrainan on mahdollista joutua “antamaan jossain määrin periksi” tavoitteistaan, ja että tämä on arvioitavissa mielipidekyselyllä. ”rauhan saamiseksi Ukrainan tulisi antaa jossain määrin periksi tavoitteistaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Venäjän ja Ukrainan toimijoiden rooli jää taustalle, kun vastuu ja toimet käsitellään kyselyn vastaajien näkemyksinä ilman konkreettista toimijuutta. ”Valtaosa vastaajista katsoo, että Ukrainalla on oikeus saada korvauksia Venäjältä ja että sotarikoksiin syyllistyneet pitää saada oikeuden eteen.”
Kuka saa äänen
Ääni tulee pääosin kyselyn vastaajilta ja Evan tulkinnasta; yksittäisiä asiantuntijoita tai muita lähteitä ei siteerata. ”Asia selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselystä.”
Tunnelma
Realismi, Huoli
Lukijalle jää vaikutelma, että suomalaisten enemmistö ajattelee rauhan olevan mahdollinen vain, jos Venäjän toimista seuraa oikeusvastuu ja Ukraina saa turvatakuut. Kyselyasetelma ohjaa tulkitsemaan, että “joustaminen” rauhan vuoksi ei tarkoita luopumista oikeuden vaatimuksesta, vaan niiden yhdistämistä. Samalla artikkeli jättää vähemmälle sen, millaisia vaihtoehtoisia rauhanpolkuja tai turvatakuiden ehtoja vastaajat mahdollisesti tarkoittavat.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Toisto
Lieva
Rauhan ehtoja ja oikeusvastuuta koskeva kehys toistuu otsikon ja leipätekstin keskeisinä teemoina.
Latautunut kieli
Lieva
Oikeusvastuuta kuvaavat termit (esim. “sotarikoksiin syyllistyneet”, “oikeuden eteen”) vahvistavat moraalista kehystä.
9 Tilastokytkos
64/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli perustuu mielipidekyselyyn ja esittää tuloksia väitteistä, kuten “Valtaosa vastaajista katsoo, että Ukrainalla on oikeus saada korvauksia Venäjältä” sekä “Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.” Tilastollinen ristiintarkistus olisi relevanttia kyselyn menetelmän ja jakaumien osalta.
- GPT-5.6 Luna68
- Gemini 3.1 Flash Lite60
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- suomalaisten mielipiteet rauhan ehdoista ja turvatakuista Ukrainassa
- suomalaisten mielipiteet korvausvaatimuksista ja oikeusvastuusta Venäjän toimista
Suositellut lähteet
- Elinkeinoelämän valtuuskunta
- Tilastokeskus
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →