Evan tutkimus suomalaisten suhtautumisesta Ukrainan sotaan
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimus kartoittaa suomalaisten näkemyksiä Ukrainan sodasta ja rauhan tavoittelusta.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Evan tutkimustuloksia, joiden mukaan suomalaisten tuki Ukrainan tinkimättömälle linjalle on hienoisessa muutoksessa. Vaikka uutisessa korostetaan suomalaisten halua rauhanomaisempaan ratkaisuun, rivien välistä välittyy pyrkimys normalisoida ajatusta Ukrainan alueluovutuksista tai myönnytyksistä osana rauhanprosessia, samalla kun yritysten viennin jatkuminen Venäjälle nähdään toivottavana.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen raportti tutkimustuloksista, mutta valitsee kehyksen, joka korostaa joustavuutta ja taloudellisia intressejä. Tasapainoa haetaan mainitsemalla Ukrainan itsemääräämisoikeuden tärkeys, mutta tutkimuslaitoksen oma tulkinta dominoi tekstiä.
Artikkeli raportoi tutkimuslaitoksen tuloksia neutraalisti. Vaikka aihe on poliittinen, kirjoittaja ei ota kantaa, vaan antaa Evan edustajan tulkita tuloksia. Ideologinen suunta ei ratkea, koska kyseessä on tutkimusraportin uutisointi.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Artikkeli vetoaa realismiin sodan pitkittyessä ja rauhan tarpeen kasvaessa.
Rauhan mahdollisuuksien korostaminen.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy tutkimuksen aihepiiriin, ei manipuloivaan kieleen.
Otsikko vastaa tutkimuksen keskeistä löydöstä suomalaisten asennemuutoksesta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko tiivistää tutkimuksen pääviestin, mutta kärjistää sen muotoon, joka korostaa Ukrainan velvollisuutta joustaa.
Otsikko on asiallinen ja kuvaava, vaikka valitseekin näkökulman tutkimuksen tuloksista.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää polarisaatiota; artikkeli raportoi kansalaismielipiteen jakaumaa.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä; artikkeli raportoi tutkimusdataa.
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on tutkimustulosten raportointi, ei kritiikkiä sisältävä artikkeli, joka vaatisi vastineen.
Artikkeli on perusraportointia tutkimustiedotteesta ilman omaa syventävää analyysia.
Artikkeli raportoi Evan tutkimustuloksia, joiden mukaan suomalaisten tuki Ukrainan tinkimättömälle linjalle on hienoisessa muutoksessa. Vaikka uutisessa korostetaan suomalaisten halua rauhanomaisempaan ratkaisuun, rivien välistä välittyy pyrkimys normalisoida ajatusta Ukrainan alueluovutuksista tai myönnytyksistä osana rauhanprosessia, samalla kun yritysten viennin jatkuminen Venäjälle nähdään toivottavana.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon nimenomaan 'jouston' Ukrainan tavoitteista, vaikka tekstissä mainitaan myös vahva tuki sille, ettei rauhanehtoja saisi sanella ulkopuolelta. Tämä valinta saattaa heijastaa pyrkimystä tuoda keskusteluun pragmaattisempaa, taloudellisia intressejä huomioivaa näkökulmaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Artikkeli perustuu kokonaan tilastolliseen tutkimukseen, jonka tuloksia tulisi voida verrata alkuperäiseen raporttiin.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimus kartoittaa suomalaisten näkemyksiä Ukrainan sodasta ja rauhan tavoittelusta.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.