Analyysi artikkelista: Venäjä: Jos Nato eristää Kaliningradin, voimme käyttää ydinasetta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
- TypeSafe Jev60
- Gemini 3.1 Flash Lite35
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Venäjän ydinaseretoriikasta, mutta samalla normalisoi Naton vastauksen ainoana vastuullisena toimijana. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä epätoivoisena pelottelijana, jonka väitteet saarron valmistelusta esitetään vailla näyttöä, mikä ohjaa lukijaa suhtautumaan Venäjän huoliin disinformaationa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen, mutta lähteiden valinta ja kehystys painottavat Naton näkökulmaa. Venäjän väitteet esitetään vailla todisteita, mikä on journalistisesti perusteltua, mutta vahvistaa länsimaista narratiivia.
Artikkeli raportoi kansainvälisestä turvallisuuspolitiikasta vakiintuneiden länsimaisten uutislähteiden kautta. Vaikka kehys on länsimainen, se ei ole ideologisesti latautunut vaan noudattaa vahtikoira-roolia.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Naton puolustuksellinen luonne
- Venäjän ydinaseretoriikan epäuskottavuus
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Venäjän kokema turvallisuusympäristön muutos Kaliningradin ympärillä. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi Venäjä kokee alueen uhatuksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli mahdollisesta eskalaatiosta ja ydinaseiden käytöstä.
Epäluottamus Venäjän viestintää kohtaan.
Termit kuten ydinase ja saarto luovat jännitettä.
Artikkeli rakentuu Venäjän ja Naton välisen konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi, mutta se ohjaa lukijaa pelon kautta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko tiivistää jutun ydinviestin tarkasti.
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
- Gemini 3.1 Flash Lite45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää kärjistävää ydinaseuhkaa houkuttimena.
Otsikko käyttää latautunutta termiä ydinase, joka luo välittömän uhkakuvan.
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small45
- Gemini 3.1 Flash Lite40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse polarisoi kieltä.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
- Gemini 3.1 Flash Lite5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän suurlähetystöt ja Peskov on mainittu, mutta heidän lausuntonsa on kehystetty pelotteluksi.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Reuters ja The Kyiv Independent on mainittu lähteinä.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- JO 35: Olennainen asiavirhe (eksklaavi vs enklaavi) on korjattu ja merkitty.
Heikkoudet
- JO 12: Venäjän esittämien väitteiden taustoja ei avata, vaikka ne esitetäänkin perusteettomina.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu lähes kokonaan Reutersin uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Venäjän ydinaseretoriikasta, mutta samalla normalisoi Naton vastauksen ainoana vastuullisena toimijana. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä epätoivoisena pelottelijana, jonka väitteet saarron valmistelusta esitetään vailla näyttöä, mikä ohjaa lukijaa suhtautumaan Venäjän huoliin disinformaationa.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan Reutersin ja The Kyiv Independentin lähteet, mikä vahvistaa länsimaisen uutisvälityksen narratiivia Venäjän ydinaseretoriikan merkityksettömyydestä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Ydinaseilla uhkailun toistaminen.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →