Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkijat: Perussuomalaisten kasvava kannatus tuo esiin yhä ulkomaalaisvastaisempia mielipiteitä

Yle Uutinen 10.11.2019
Pisteet
40
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää perussuomalaisten kannatuksen kasvun ilmiöksi, joka on kytköksissä avoimempaan muukalaisvihamielisyyteen. Vaikka jutussa haastatellaan myös yhtä perussuomalaisten äänestäjää, jonka motiivit ovat taloudellisia, kokonaisvaikutelma painottuu puolueen kannattajakunnan arvomaailman radikalisoitumiseen.

Artikkeli yhdistää puoluekannatusmittauksen ja tutkijoiden analyysin, mutta jättää keskeisen kritiikin kohteen kuulematta.

Uutinen Yle Pirjo Auvinen · 10.11.2019 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijoiden analyysiin ilmiön selittämisessä.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vakavia väitteitä muukalaisvihamielisyydestä ilman, että perussuomalaisten edustajia kuullaan. Tutkijoiden ääni dominoi kehystystä.

Poliittinen kehystys Vasen

Kehystys, jossa perussuomalaisten kannatus kytketään rasismiin ja arvokonservatismiin ilman vastapuolen ääntä, taipuu arvoliberaaliin suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Arvoliberaali näkökulma
  • Tutkijoiden analyysi perussuomalaisten radikalisoitumisesta

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten edustajien ääntä ei kuulla rasismisyytösten osalta. — Lukija saa yksipuolisen kuvan puolueen toiminnasta ja puheista.
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi puolueaktiivien puhe on muuttunut, jää tutkijoiden lyhyiden arvioiden varaan. — Ilmiö jää pintapuoliseksi ilman syvempää analyysia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli poliittisen puheen jyrkentymisestä.

Epäluottamus

Epäluottamus perussuomalaisten puolueaktiivien puheita kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'ulkomaalaisvastainen' ja 'rasistinen' käyttö.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Ulla Kaukolan kokemus markkinapuheista yleistetään kuvaamaan puolueen tilaa.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se rakentaa kuvan puolueesta rasistisena ilman, että puolueen edustajat saavat vastata syytöksiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 60/100, kärjistys 70

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko väittää kannatuksen tuovan esiin 'yhä ulkomaalaisvastaisempia mielipiteitä', vaikka jutun sisällä tutkijat toteavat, että kaikki eivät ole ulkomaalaisvastaisia.

Klikkihoukutus: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini61
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko tiivistää jutun pääväitteen, mutta käyttää hieman kärjistävää kieltä.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi ulkomaalaisvastaisuus lataa otsikon poliittisesti.

Kärjistys: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli rakentaa 'me vs. he' -asetelman arvokonservatiivien ja arvoliberaalien välille.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Tutkijoiden analyysi kansa-eliitti-akselin muuttumisesta arvoakseliksi on läsnä, mutta kirjoittaja ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia kritisoidaan rasismista, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata syytöksiin.

5 JSN-arvio 35/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

35
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys analysoida kannatuksen nousun syitä.
  • JO 11: Mielipiteet ja tutkijoiden analyysit on erotettu haastateltavien kokemuksista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; perussuomalaisia kritisoidaan rasismista ilman vastineoikeutta.
  • JO 15: Otsikko on kärjistävä suhteessa jutun sisältöön, joka tunnustaa myös muita syitä kannatukselle.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tyypillinen poliittinen analyysi, joka toistaa tuttuja teemoja kannatusmittausten yhteydessä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee arvoliberaalia poliittista analyysia, jossa perussuomalaisten kannatuksen kasvu nähdään ensisijaisesti arvokonservatiivisena vastareaktiona, mikä tekee puolueen kannatuksesta helpommin kategorisoitavaa.
Pelissä Arvokonservatiivinen vs. arvoliberaali maailmankuva. Juttu käsittelee pääosin arvokonservatiivien nousua, jättäen arvoliberaalien poliittisen strategian ja sen mahdolliset vaikutukset vähemmälle huomiolle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että perussuomalaisten kannatuksen kasvu on suoraan yhteydessä puolueaktiivien avoimempaan muukalaisvihamieliseen puheeseen. ”Kannatuksen nousu on voimaannuttanut näitä puolueaktiiveja, jotka sitten puhuvat avoimesti ja ikään kuin aidosti sitä, mitä he ajattelevat.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Puoluejohdon vastuu ja toimijuus kuvataan passiivisen sallivana, mikä häivyttää aktiivisen poliittisen ohjauksen. ”Puoluejohto ei ole, kuten Soinin aikaan, pistämässä kuriin tällaisia lausuntoja, vaan pikemminkin nostaa näitä entistä enemmän”
Kuka saa äänen Tutkijoiden ääni dominoi analyysia, kun taas perussuomalaisten edustajien omaa ääntä tai puoluejohdon näkemystä ei kuulla. ”Yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta ei hämmästele terveisiä vantaalaisilta markkinoilta.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli kehystää perussuomalaisten kannatuksen kasvun ilmiöksi, joka on kytköksissä avoimempaan muukalaisvihamielisyyteen. Vaikka jutussa haastatellaan myös yhtä perussuomalaisten äänestäjää, jonka motiivit ovat taloudellisia, kokonaisvaikutelma painottuu puolueen kannattajakunnan arvomaailman radikalisoitumiseen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu yhtäkään perussuomalaisten edustajaa vastaamaan rasismisyytöksiin, vaikka se on jutun keskeinen teema.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvoja termejä kuten 'rasistinen' ja 'muukalaisvihamielinen'.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 70/100, 2 tilastoaihetta
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu puoluekannatusmittaukseen, jonka luotettavuus ja tulkinta ovat keskeisiä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • puoluekannatusmittaukset
  • äänestyskäyttäytyminen

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Yle
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pirjo Auvinen muut analyysit →
politiikka Ulla Kaukola Emilia Palonen Johanna Vuorelma
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Perussuomalaiset
  • politiikka
  • puolueet
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Vantaa
  • oikeistopuolueet
  • Suomen politiikka
  • Populistiset puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Puolue hyötyy myös uudesta jaosta: [...407 sanaa...] ei ole ennakoitavaa, Vuorelma kuvaa.

Sisältö haettu
18.8.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella