Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Helsinki ei saa toistaa Stansvikin virheitä Mustavuoressa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja rakentaa vastakkainasettelun asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupungin hallinnon välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa kaupunki toimii epädemokraattisesti ja piittaamattomasti luontoarvoista, normalisoiden samalla ajatuksen, että viranhaltijoiden toiminta on luonnostaan vihamielistä asukkaita kohtaan.
Kyseessä on subjektiivinen mielipidekirjoitus, joka keskittyy tunteisiin ja asukkaiden kokemukseen faktojen sijaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjoitus on yksipuolinen mielipidekirjoitus, joka käyttää vahvasti latautunutta kieltä ja esittää kaupungin hallinnon toiminnan yksiselitteisen negatiivisena.
Kirjoitus edustaa arvoliberaalia ja ympäristökeskeistä näkökulmaa, joka vastustaa kaupunkirakentamista ja korostaa asukkaiden osallistumista, mikä on tyypillistä vasemmistolaiselle kaupunkipolitiikalle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Luonnonsuojelu
- Asukkaiden osallistumisoikeus
Kritisoidut tahot
- Helsingin kaupunki
- kaupunkiympäristölautakunta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Kaupungin tarve asuntotuotannolle ja väestönkasvun hallinnalle puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi rakentamista suunnitellaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli luonnon katoamisesta ja asuinalueen rauhan menettämisestä.
Moraalinen suuttumus kaupungin hallinnon toimintatavoista.
Käytetään sanoja kuten 'röyhkeää', 'pakkorakentaminen' ja 'nakertaa'.
Asetetaan vastakkain 'asukkaat' ja 'päättäjät'.
Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle, mutta se on manipuloivaa, koska se ei jätä tilaa kaupungin perusteluille.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kirjoittajan mielipidettä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen mielipidekirjoituksen otsikko, joka kertoo kirjoittajan kannan.
Sana 'virheitä' lataa otsikon kritisoimaan kaupungin toimintaa jo ennakkoon.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kirjoitus luo selkeän me-vastaan-ne-asetelman asukkaiden ja kaupungin päättäjien välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kirjoitus sisältää kansa-eliitti-asetelman, jossa 'asukkaat' esitetään oikeassa olevana kansana ja 'päättäjät' etääntyneenä eliittinä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaupunkiympäristölautakuntaa kritisoidaan, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi merkitty lukijan mielipiteeksi.
Heikkoudet
- JO 21: Kritiikki kohdistuu viranhaltijoihin, joita ei ole kuultu samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva paikallispoliittinen keskustelunaihe Helsingissä.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja rakentaa vastakkainasettelun asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupungin hallinnon välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa kaupunki toimii epädemokraattisesti ja piittaamattomasti luontoarvoista, normalisoiden samalla ajatuksen, että viranhaltijoiden toiminta on luonnostaan vihamielistä asukkaita kohtaan.
Kirjoittaja käyttää Stansvikin ympäristörikostuomioita vahvistamaan narratiivia kaupungin viranhaltijoiden kroonisesta väärinkäytöksestä, mikä voi herättää lukijassa epäluottamusta hallintoa kohtaan laajemminkin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään voimakkaita tunnesanoja kuvaamaan hallinnon toimia.
Kaupunki ja sen viranhaltijat esitetään syyllisinä luonnon tuhoamiseen.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →