Analyysi artikkelista: Tuhannet osoittivat mieltään Nato-kokousta vastaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini54
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi mielenosoittajien näkökulman esittämällä heidän motiivinsa suoraan ja ilman vastapainoa. Vaikka uutinen raportoi tapahtumista, se keskittyy vahvasti aktivistien kokemuksiin ja viranomaisten rajoitustoimiin, luoden kuvan Natosta ensisijaisesti konfliktien ja rajoitusten aiheuttajana.
Artikkeli raportoi tapahtumista asiallisesti, mutta kärsii merkittävästä tasapainon puutteesta, sillä se antaa äänen vain mielenosoittajille.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se antaa äänen vain mielenosoittajille. Vaikka kieli on asiallista, lähteiden valinta ja vastapuolen äänen puuttuminen nostavat vinoumapisteitä.
Artikkeli kehystää Naton ensisijaisesti aggressiivisena toimijana ja mielenosoittajat rauhan puolustajina. Koska vastapuolen näkökulmaa ei ole tuotu esiin, lukijan ajatus taipuu mielenosoittajien esittämään kritiikkiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Naton vastainen aktivismi
- Viranomaisten rajoitustoimien kritiikki
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
- Rauhanaktivistit
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Naton tai huippukokouksen järjestäjien näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, miksi huippukokous järjestetään ja miten Nato vastaa kritiikkiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Mielenosoittajien ja viranomaisten välinen vastakkainasettelu on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on maltillista, mutta artikkelin valinnat korostavat mielenosoittajien kokemaa vastustusta viranomaisia ja Natoa kohtaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini14
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta hieman yleistävä: "Tuhannet osoittivat mieltään Nato-kokousta vastaan".
Otsikko raportoi tapahtuman ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun mielenosoittajien ja Naton välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta se on rajattu mielenosoittajien puheeseen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Natoa kritisoidaan aggressiiviseksi, mutta järjestöä ei ole kuultu tai pyydetty vastaamaan kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu selvästi lainauksina.
- JO 7: Tapahtumien kulku on raportoitu faktuaalisesti.
- JO 10: Lähteet on mainittu (AFP, viranomaiset).
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Naton näkökulma puuttuu kokonaan.
- JO 21: Kritisoidun osapuolen (Nato) ääni puuttuu.
6 Omaperäisyys
Perusraportointia uutistoimiston tiedoista ilman omaa syventävää analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi mielenosoittajien näkökulman esittämällä heidän motiivinsa suoraan ja ilman vastapainoa. Vaikka uutinen raportoi tapahtumista, se keskittyy vahvasti aktivistien kokemuksiin ja viranomaisten rajoitustoimiin, luoden kuvan Natosta ensisijaisesti konfliktien ja rajoitusten aiheuttajana.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu yhtäkään Naton edustajaa tai kokouksen järjestäjää, mikä jättää lukijalle hyvin yksipuolisen kuvan huippukokouksen tarkoituksesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Naton kuvaaminen aggressiiviseksi ilman vastapainoa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →