Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin vakavia epäkohtia valtio-omisteisen yhtiön työmaalla, mutta kehystää ne samalla poliittiseksi kysymykseksi hallituksen toimintakyvystä. Lukijalle välittyy kuva laajemmasta, järjestelmällisestä ongelmasta suomalaisessa työelämässä, vaikka jutun faktat keskittyvät yhteen yksittäiseen rakennustyömaahan.
Uutinen raportoi vakavista työelämän epäkohdista ja tuo esiin poliittisen vaatimuksen selvityksestä, mutta kytkee yrityksen ongelmat vahvasti hallituksen poliittiseen vastuuseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteeltaan uutinen, mutta se valitsee poliittisen kommentaarin (SDP) keskeiseen rooliin, mikä ohjaa lukijaa näkemään yrityksen ongelmat hallituksen epäonnistumisena. Tämä kehystys nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli raportoi vakavasta väärinkäytöksestä (vahtikoira-tehtävä), mutta antaa SDP:n poliitikolle tilaa kritisoida hallitusta. Koska kyseessä on uutinen, joka raportoi sekä liiton havainnot että poliitikon vaatimukset, se pysyy keskellä, vaikka kehystys on hallitukselle epämieluisa.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Poliitikon kielenkäyttö 'modernista orjuudesta' herättää moraalista paheksuntaa.
Työperäisen hyväksikäytön ilmiö herättää huolta suomalaisesta työelämästä.
Termi 'moderni orjuus' lataa tekstiä voimakkaasti.
Asetelma työntekijöiden ja pääurakoitsijan välillä luo konfliktin.
Tunnevetoaminen on peräisin haastatellun poliitikon sitaatista, mikä on uutisoinnissa tyypillistä, mutta se voimistaa jutun sävyä.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä.
Otsikko raportoi tapahtumista neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Poliittinen vastakkainasettelu hallituksen ja opposition välillä on läsnä, mutta ei äärimmäistä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyvä kansa-eliitti-asetelma (hallitus vs. työntekijöiden oikeudet) on läsnä, mutta se on poliitikon puhetta, ei kirjoittajan omaa kerrontaa.
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajaa ei ole kuultu, vaikka SDP:n poliitikko vaatii hallitukselta selvitystä.
Artikkeli perustuu pitkälti Ylen aiempaan uutisointiin.
Artikkeli nostaa esiin vakavia epäkohtia valtio-omisteisen yhtiön työmaalla, mutta kehystää ne samalla poliittiseksi kysymykseksi hallituksen toimintakyvystä. Lukijalle välittyy kuva laajemmasta, järjestelmällisestä ongelmasta suomalaisessa työelämässä, vaikka jutun faktat keskittyvät yhteen yksittäiseen rakennustyömaahan.
Herää kysymys, miksi uutisessa korostetaan valtion 30 prosentin omistusosuutta heti alussa ja myöhemmin poliitikon suulla, vaikka kyseessä on alihankintaketjun ongelma — kehystys pyrkii selvästi kytkemään yrityksen ongelmat suoraan hallituksen poliittiseen vastuuseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Termi 'moderni orjuus' on käytetty tunteisiin vetoavana ilmaisuna.
Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaalla on paljastunut epäilyjä kiinalaisten työntekijöiden työperäisestä hyväksikäytöstä, mikä on johtanut ammattiliittojen ja poliitikkojen vaatimuksiin selvityksistä.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.