Analyysi artikkelista: Suomalaisdiplomaatti laskeutui Kabuliin 40 000 dollaria repussaan – näin Suomi evakuoi omansa kaaoksen keskeltä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Afganistanin evakuoinnin ennen kaikkea moraalisena ja logistisena haasteena, jossa suomalaiset diplomaatit toimivat vaikeissa olosuhteissa. Rivien välistä välittyy pyrkimys oikeuttaa operaation onnistumiset ja selittää epäonnistumiset olosuhteiden pakolla, samalla kun kriittinen keskustelu evakuoinnin puutteista jää vähäiseksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli nojaa vahvasti yhden henkilön, Jussi Tannerin, näkemyksiin. Vaikka sävy on asiallinen, se kehystää operaation viranomaisten moraalisen vastuun kautta, jättäen vähemmälle huomiolle ulkopuolisen kritiikin tai vaihtoehtoiset tulkinnat operaation onnistumisesta.
Artikkeli käsittelee viranomaistoimintaa ja moraalista vastuuta. Se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan keskittyy kuvaamaan päätöksentekoprosessia. Vaikka se on myötämielinen viranomaisten toiminnalle, se ei ole poliittisesti latautunut.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Diplomaattien ja viranomaisten näkökulma evakuoinnin haasteisiin.
Puolustetut tahot
- Suomen valtioneuvosto
- Suomen diplomaatit
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Poliittisten päättäjien tai kriitikoiden näkökulma selvityksen puuttumiseen puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan siitä, miksi selvitystä ei tehty.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli evakuoitavien turvallisuudesta ja hengenvaarasta.
Asiallinen kuvaus vaikeista päätöksistä ja logistisista haasteista.
Kuvaukset Kabulin porteista ja kaaoksesta luovat dramaattista jännitettä.
Tannerin henkilökohtaiset muistelmat toimivat jutun runkona.
Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja palvelee tilanteen vakavuuden kuvaamista, ei manipulointia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää konkreettista yksityiskohtaa (40 000 dollaria) houkutellakseen lukijan, mutta se on asiallinen suhteessa jutun sisältöön.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaava.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka Taliban esitetään uhkana.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliittisia päättäjiä, jotka olisivat voineet vastata kysymykseen selvityksen puuttumisesta, ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Tannerin kirja) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen (selvityksen puute) lähdekritiikki puuttuu – haastateltava on itse osallinen.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu – kritiikkiä selvityksen puutteesta ei ole tasapainotettu vastapuolen näkemyksellä.
6 Omaperäisyys
Juttu perustuu tuoreeseen kirjaan, mutta käsittelee aihetta, josta on kirjoitettu aiemminkin.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Afganistanin evakuoinnin ennen kaikkea moraalisena ja logistisena haasteena, jossa suomalaiset diplomaatit toimivat vaikeissa olosuhteissa. Rivien välistä välittyy pyrkimys oikeuttaa operaation onnistumiset ja selittää epäonnistumiset olosuhteiden pakolla, samalla kun kriittinen keskustelu evakuoinnin puutteista jää vähäiseksi.
Herää kysymys, miksi riippumattoman selvityksen puuttumista käsitellään vain Tannerin epäilyksen kautta, eikä haastatella esimerkiksi poliittisia vastustajia tai kriittisiä asiantuntijoita, jotka voisivat valottaa syitä selvityksen puuttumiseen laajemmin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →