Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Useiden kansanedustajien koteihin on tehty epäiltyjä tunkeutumisia ilman murtojälkiä, mitä viranomaiset ja poliittiset toimijat pitävät mahdollisena vieraan vallan vaikuttamisena.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Tanska: Venäjä ampui hätäraketteja kohti Naton sotilashelikopteria
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli raportoi välikohtauksesta Tanskan puolustusvoimien näkökulmasta ilman Venäjän vastinetta. Lukijalle välittyy kuva Venäjän lisääntyneestä riskinottohalukkuudesta ja epäammattimaisesta toiminnasta kansainvälisillä vesillä.
Asiallinen uutisraportti välikohtauksesta, joka nojaa vahvasti yhteen osapuoleen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on asiallisesti kirjoitettu, mutta se on yksipuolinen, koska Venäjän näkemystä ei ole haettu. Tämä on tyypillistä uutisoinnissa, jossa toinen osapuoli on viranomainen, mutta se nostaa vinoumapisteitä.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi viranomaistiedonannon. Vaikka se on yksipuolinen, se ei aja ideologista agendaa vaan raportoi turvallisuuspoliittisesta tapahtumasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tanskan viranomaisten näkemys välikohtauksen vakavuudesta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän näkemys tapahtumien kulusta puuttuu. — Lukija saa vain toisen osapuolen version tapahtumista, mikä estää kokonaiskuvan muodostamisen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Valikoiva lähteiden käyttö
Kehystäminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Välikohtauksen vakavuus ja turvallisuuden heikentyminen.
Konflikti- tai kriisikehys
Välikohtaus esitetään osana Venäjän muuttunutta riskinottohalukkuutta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu viranomaislausuntoihin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
Klikkihoukutus:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin ydinviestin.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko raportoi tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita adjektiiveja.
Kärjistys:
25/100
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa jännitteitä Nato-maan ja Venäjän välillä, mikä luo lievän me-ne-asetelman.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää ei ole kuultu. Kohde olisi voinut kertoa oman näkemyksensä hätärakettien käytön syistä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäiset lähteet (Berlingske, BT) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Venäjän näkemystä ei ole kysytty.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on perusmuotoinen uutisraportti, joka referoi muiden maiden uutisointia.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Tanskan ja Naton turvallisuuspoliittista viestintää, jossa Venäjän toiminta esitetään provokatiivisena ja sääntöjen vastaisena.
Pelissä
Merenkulun turvallisuus vs. sotilaallinen provokaatio. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä Tanskan viranomaisten näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Tanskan helikopterin toiminta oli täysin rutiininomaista ja oikeutettua. ”kun helikopteri oli ottamassa rutiininomaisesti kuvia venäläisestä aluksesta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Venäjän toiminta kuvataan aktiivisena uhkana, kun taas Tanskan toiminta kuvataan passiivisena ja rutiininomaisena. ”Venäläinen fregatti ampui kaksi hätärakettia”
Kuka saa äänen
Tanskan viranomaiset ja ministeri saavat äänen, Venäjän näkemystä ei ole kysytty. ”Tanskan puolustusministeri Jeppe Bruus tuomitsee venäläisaluksen teot.”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli raportoi välikohtauksesta Tanskan puolustusvoimien näkökulmasta ilman Venäjän vastinetta. Lukijalle välittyy kuva Venäjän lisääntyneestä riskinottohalukkuudesta ja epäammattimaisesta toiminnasta kansainvälisillä vesillä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi Venäjän näkemystä tai kommenttia ei ole haettu, vaikka kyseessä on kansainvälinen diplomaattinen välikohtaus, joka on johtanut suurlähettilään kutsumiseen puhutteluun.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →