Pohjois-Korean ohjuslaukaisut
Pohjois-Korea on laukaissut ohjuksia Japaninmereen, mikä on kiristänyt alueellisia jännitteitä.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Venäjän presidentin puheet osaksi tarkoituksellista pelottelustrategiaa, jolla pyritään vaikuttamaan sekä lännen että Venäjän omaan yleiseen mielipiteeseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän sotilaallinen uhka on pikemminkin retorinen työkalu kuin todellinen sotilaallinen valmistautuminen, ja Nato nähdään vakauden takaajana.
Artikkeli tarjoaa selkeän analyysin Venäjän retoriikasta asiantuntijan näkökulmasta, mutta jättää syvemmän geopoliittisen kontekstin vähemmälle huomiolle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli nojaa voimakkaasti yhteen asiantuntijaan, jonka näkemykset ovat hyvin linjassa läntisen turvallisuuspoliittisen valtavirran kanssa. Vaikka sävy on asiallinen, valittu kehys ja lähteistys painottavat yhtä tulkintatapaa.
Artikkeli edustaa perinteistä länsimaista turvallisuuspoliittista katsantokantaa, joka on Suomessa valtavirtaa. Se ei edusta kapeaa puoluepoliittista kantaa, vaan pikemminkin yleistä turvallisuuspoliittista konsensusta.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Artikkeli käsittelee sotilaallista uhkaa ja ydinaseita, mikä herättää huolta.
Venäjän motiiveja kohtaan osoitetaan epäluottamusta.
Sanoja kuten 'riippakivi' ja 'pelottelu' käytetään kuvaamaan Venäjän toimia.
Juttu rakentuu Venäjän ja Naton välisen jännitteen ympärille.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy aiheen luonteeseen (sotilaallinen uhka), mutta kielenkäyttö on selvästi Venäjää kritisoivaa.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko lupaa asiantuntijan selitystä, mikä on tyypillistä uutisjournalismia, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli asettaa Venäjän ja lännen vastakkain, mutta sävy on analyyttinen eikä dehumanisoiva.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia kansa vs. eliitti -rakenteita.
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän johto on mainittu, mutta heidän näkemyksiään ei ole kuultu suoraan, vaan ne on referoitu asiantuntijan kautta.
Artikkeli referoi muiden medioiden tietoja ja asiantuntijan lausuntoja, ei sisällä omaa uutta tutkimusta.
Artikkeli kehystää Venäjän presidentin puheet osaksi tarkoituksellista pelottelustrategiaa, jolla pyritään vaikuttamaan sekä lännen että Venäjän omaan yleiseen mielipiteeseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän sotilaallinen uhka on pikemminkin retorinen työkalu kuin todellinen sotilaallinen valmistautuminen, ja Nato nähdään vakauden takaajana.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vahvasti yhden asiantuntijan näkemykseen ilman laajempaa analyysia Venäjän mahdollisista strategisista peloista, mikä voi vahvistaa lukijan käsitystä Venäjästä irrationaalisena toimijana.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Venäjän toimia kuvataan negatiivisesti latautuneilla termeillä.
Pohjois-Korea on laukaissut ohjuksia Japaninmereen, mikä on kiristänyt alueellisia jännitteitä.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.