Orpon hallituksen budjettiriihi 2027
Hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden talousraameista, joita varjostavat 12,4 miljardin euron alijäämä, talouskasvun tavoittelu sekä kiistat järjestöjen avustuksista.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Purra: Bryssel ja ilmastokiihko metsiemme uhkana
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna54
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Paheksunta / viha
Kehystys
Oikea
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli kehystää EU:n ympäristöpolitiikan ja Suomen ilmastotavoitteet haitallisena 'ilmastokiihkona', joka uhkaa kansallista taloutta. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaiset ovat ainoa järjen ääni vastustamassa Brysselin byrokratiaa ja edellisen hallituksen 'muotioikkuja'.
Kyseessä on poliittinen mielipidekirjoitus, joka käyttää taloudellisia argumentteja perussuomalaisten ympäristöpoliittisen linjan tukemiseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on kirjoittajan oma kolumni, jossa käytetään vahvasti latautunutta kieltä ('ilmastokiihko', 'vitsaus'). Se esittää yhden näkökulman ilman vastapainoa ja käyttää polarisoivaa kieltä kuvaamaan poliittisia vastustajia.
Poliittinen kehystys
Oikea
Kehystys painottaa markkinaehtoista talouspolitiikkaa, vastustaa ylikansallista sääntelyä ja käyttää arvokonservatiivista retoriikkaa. Kirjoittaja on perussuomalaisten puheenjohtaja, ja teksti edustaa puolueen linjaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen
- EU-sääntelyn vastustaminen
- Ilmastotoimien taloudellinen haitallisuus
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta EU:n ennallistamisasetuksen ekologiset perustelut ja biodiversiteetin merkitys puuttuvat. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi sääntelyä ylipäätään on ehdotettu.
- Todistusaineisto Väitteet kustannuksista ja taloudellisista vaikutuksista esitetään ilman lähdeviitteitä. — Lukija ei voi arvioida lukujen todenperäisyyttä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Latautunut kieli
Valikoiva lähteiden käyttö
Polarisaatio
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli taloudesta ja metsäteollisuuden tulevaisuudesta.
Paheksunta EU:n sääntelyä ja edellisen hallituksen politiikkaa kohtaan.
Epäluottamus EU:n ja ilmastotavoitteiden järkevyyttä kohtaan.
Latautunut kieli
Käytetään termejä kuten 'ilmastokiihko' ja 'vitsaus'.
Polarisaatio (me-vs-he)
Rakennetaan vastakkainasettelua 'meidän' (Suomi/metsätalous) ja 'Brysselin' välille.
Konflikti- tai kriisikehys
Esitetään ympäristötoimet ja talouskasvu toisensa poissulkevina.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on tässä tapauksessa vahvasti manipuloivaa, sillä se esittää monimutkaiset poliittiset kysymykset mustavalkoisena taisteluna.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko tiivistää kirjoittajan pääväitteen, vaikka se onkin provokatiivinen.
Klikkihoukutus:
70/100
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna86
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää provokatiivista kieltä 'ilmastokiihko' ja 'uhka' houkutellakseen lukijaa.
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana 'ilmastokiihko' lataa otsikon voimakkaasti vastakkainasettelun kautta.
Kärjistys:
84/100
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna84
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli rakentaa vahvaa me-vastaan-muut -asetelmaa, erityisesti suhteessa EU-byrokratiaan.
Populismi:
75/100
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Tekstissä on selkeitä populistisia piirteitä: 'kansa' (metsänomistajat/teollisuus) vs. 'eliitti' (Bryssel/edellinen hallitus).
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on poliitikon kolumni, jossa ei ole nimettyä yksittäistä kohdetta, jolla olisi oikeus vastineeseen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi kirjoittajan oma, joten lukija erottaa sen uutisesta.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon 'ilmastokiihko' on kärjistys, jota ei perustella tekstissä faktuaalisesti.
- JO 21: Vaikka kyseessä on kolumni, vastapuolen näkemysten pilkallinen referointi heikentää journalistista laatua.
6 Omaperäisyys
60/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Teksti toistaa perussuomalaisten tuttua retoriikkaa EU-kriittisyydestä ja metsäpolitiikasta.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee perussuomalaisten poliittista agendaa ja metsäteollisuuden etuja esittämällä EU-sääntelyn ja ilmastotavoitteet taloudellisena uhkana, jota vastaan puolue profiloituu suojelijana.
Pelissä
Kansallinen päätösvalta metsien käytöstä vs. EU:n yhteiset ympäristötavoitteet. Juttu käsittelee vain edellistä, korostaen taloudellisia riskejä ja sivuuttaen ekologiset perusteet.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että EU:n ympäristötoimet ovat lähtökohtaisesti haitallisia ja perustuvat 'kiihkoon' eikä tieteelliseen tarpeeseen. ”ilmastokiihko oli muotia”
Kirjoittaja olettaa, että metsäteollisuuden intressit ovat suoraan yhteneväisiä Suomen kansallisen edun kanssa. ”Suomalainen puu on uroteko.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksenteon vastuu häivytetään passiivilla tai epämääräisillä toimijoilla, kun puhutaan sääntelyn haitoista. ”Metsätalouteen isketään miljardivaatimukset”
Kuka saa äänen
Artikkeli on kirjoittajan oma puheenvuoro, jossa muut näkökulmat (kuten ympäristöjärjestöt tai EU-komission perustelut) esitetään vain pilkallisesti referoituina. ”Vihreällä logiikalla uudet tuotteet vain syntyvät, kunhan puunkäyttö kielletään.”
Tunnelma
Huoli, Paheksunta / viha
Artikkeli kehystää EU:n ympäristöpolitiikan ja Suomen ilmastotavoitteet haitallisena 'ilmastokiihkona', joka uhkaa kansallista taloutta. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaiset ovat ainoa järjen ääni vastustamassa Brysselin byrokratiaa ja edellisen hallituksen 'muotioikkuja'. Kirjoittaja normalisoi metsäteollisuuden intressit ainoana järkevänä talouspolitiikkana ja sivuuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi kirjoittaja ei käsittele lainkaan metsien hiilinielujen merkitystä osana kansantalouden pitkän aikavälin kestävyyttä, vaikka artikkeli keskittyy talouspolitiikkaan; tämä valinta vahvistaa lukijalle kuvaa, että ympäristötoimet ovat vain kustannuserä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Kohtalainen
Käytetään vahvasti negatiivisia termejä kuvaamaan vastapuolen toimia.
Väärien vaihtoehtojen esittäminen
Lieva
Esitetään, että valittavana on vain 'veromoukari' tai 'järkevä talouspolitiikka'.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →