Keuhkoruttoepäily Venäjällä
Venäjällä on raportoitu tutkijan kuolemasta ja karanteenitoimista mahdollisena keuhkoruttotapauksena.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Tutkija kuoli Siperiassa, lähes 200 karanteenissa – Näin kommentoi Kreml
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small30
- TypeSafe Jev44
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli raportoi viranomaisten ja Kremlin pyrkimyksestä hallita ruttotapaukseen liittyvää informaatiota. Lukijalle välittyy kuva tilanteesta, jossa virallinen totuus ja epäviralliset lähteet ovat ristiriidassa, ja viranomaiset pyrkivät aktiivisesti rajoittamaan spekulaatioita.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta se antaa viranomaisille tilaa määritellä, mikä on 'spekulaatiota'. Tämä on tyypillistä uutisoinnissa, joka käsittelee autoritaaristen valtioiden tiedotusta.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi viranomaisten kannanotot ja riippumattoman median tiedot rinnakkain. Se ei ota kantaa Venäjän hallinnon toimintaan, vaan kuvaa tilanteen informaatiokamppailua neutraalisti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten näkökulma
- Informaation hallinnan merkitys
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ruton esiintyvyys alueella historiallisesti tai aiemmat vastaavat tapaukset puuttuvat. — Lukija ei saa perspektiiviä siihen, onko kyseessä poikkeuksellinen vai toistuva ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Taudin leviämiseen liittyvä epävarmuus.
Viranomaisten ja huhujen välinen jännite.
Konflikti- tai kriisikehys
Viranomaisten vaatimus totuudesta vs. huhut.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen luonteeseen (ruttopelko).
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
Klikkihoukutus:
35/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko yhdistää kuoleman ja karanteenin Kreml-kommenttiin, mikä luo jännitettä.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa tapahtumien kulkua neutraalisti.
Kärjistys:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka informaatiokamppailu on läsnä.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Viranomaisten 'kansa vs. huhut' -retoriikka on raportoitu, mutta ei kirjoittajan omaa populismia.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tutkijan omaisia tai laboratorion työntekijöitä ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 10: Lähde (Tass, The Moscow Times) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Riippumattoman median ja viranomaisten välistä ristiriitaa ei syvennetä.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Uutinen perustuu kansainvälisten uutistoimistojen välittämään tietoon.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee viranomaistiedon ensisijaisuutta korostavia tahoja: virallinen lausunto asetetaan vastakkain epämääräisten huhujen kanssa, mikä ohjaa lukijaa luottamaan valtion tiedotukseen.
Pelissä
Viranomaisten tiedotusmonopoli vs. riippumaton tiedonvälitys. Juttu käsittelee pääosin viranomaisten näkökulmaa, jättäen taustalle kysymyksen siitä, miten riippumattomat lähteet saavat tietonsa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Kremlin ja Rospotrebnadzorin lausunnot ovat ensisijainen totuuden lähde. ”Juuri Rospotrebnadzorin virallisiin lausuntoihin tulee tukeutua eikä kuunnella erilaisia huhuja ja spekulaatioita”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Kremlin toimijuus korostuu, kun taas kuolleen tutkijan tai laboratorion vastuu jää epäselväksi. ”Kreml joutui ottamaan tilanteeseen kantaa”
Kuka saa äänen
Viranomaislähteet (Peskov, Rospotrebnadzor, Kobzev) saavat suoran äänen, kun taas riippumattoman median tietoja referoidaan etäältä. ”Dmitri Peskovin mukaan venäläisten on kuunneltava viranomaisia”
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Artikkeli raportoi viranomaisten ja Kremlin pyrkimyksestä hallita ruttotapaukseen liittyvää informaatiota. Lukijalle välittyy kuva tilanteesta, jossa virallinen totuus ja epäviralliset lähteet ovat ristiriidassa, ja viranomaiset pyrkivät aktiivisesti rajoittamaan spekulaatioita.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon Kremlin kommentin, vaikka itse uutinen koskee epidemian hallintaa ja tutkijan kuolemaa — tämä kehystää uutisen enemmän poliittiseksi tiedonhallintakysymykseksi kuin terveysuutiseksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Auktoriteettiin vetoaminen
Lieva
Peskov kehottaa luottamaan vain viranomaisiin.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Ulkomaat terveys Dmitri Peskov Igor Kobzev Donald Trump Rospotrebnadzor The Moscow Times CDC Siperia Irkutsk
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →