Analyysi artikkelista: Ranskan presidentinvaaleihin toinenkin äärioikeistolainen ehdokas
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli esittää Ranskan vaalikentän äärioikeistolaisena ja keskittyy nimeämään ehdokkaiden taustoja ja oikeudellisia ongelmia. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta kentästä, jossa äärioikeiston ehdokkaat ovat keskiössä, samalla kun heidän taustansa ja tuomionsa normalisoidaan osaksi uutisointia.
Lyhyt uutinen, joka raportoi ehdokkuudesta, mutta sisältää merkittävän faktavirheen vaalivuodesta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli käyttää leimaavia termejä ja nostaa esiin ehdokkaiden oikeudellisia ongelmia, mikä luo negatiivista kehystä. Toisaalta uutinen on rakenteellisesti neutraali ja raportoi ehdokkuuksista asiallisesti.
Artikkeli raportoi poliittisista ehdokkaista neutraalisti, vaikka käyttääkin äärioikeisto-määritelmää. Se ei asetu selkeästi vasemmiston tai oikeiston puolelle, vaan raportoi vaalitilanteesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Äärioikeiston ehdokkaiden korostaminen
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Vaalivuoden virheellinen ilmoittaminen (2021) hämärtää uutisen ajankohtaisuutta. — Lukija saa väärän kuvan vaalien ajankohdasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Le Penin oikeudellisten ongelmien korostaminen herättää epäluottamusta ehdokasta kohtaan.
Äärioikeistolainen-termin toistuva käyttö.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy lähinnä poliittisten vastustajien taustojen esiin tuomiseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä.
Ranskan presidentinvaaleihin toinenkin äärioikeistolainen ehdokas
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää äärioikeisto-termiä, mikä luo lievää polarisaatiota.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli mainitsee vasemmistopopulistin, mutta ei itse käytä populistista kehystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutiskooste, jossa ei ole yksittäistä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (STT-AFP) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 9: Keskeistä tietoa (vaalivuosi 2021 vs 2022) ei ole tarkistettu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on uutistoimiston perusraportointia ilman omaa analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli esittää Ranskan vaalikentän äärioikeistolaisena ja keskittyy nimeämään ehdokkaiden taustoja ja oikeudellisia ongelmia. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta kentästä, jossa äärioikeiston ehdokkaat ovat keskiössä, samalla kun heidän taustansa ja tuomionsa normalisoidaan osaksi uutisointia.
Herää kysymys, miksi artikkeli mainitsee vuoden 2021 vaalit, vaikka kyseessä on historiallisesti virheellinen tieto (vaalit olivat 2022). Tämä voi viitata kiireelliseen toimitusprosessiin tai STT-AFP-lähteen virheeseen, joka on jäänyt korjaamatta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Poliittisten toimijoiden luokittelu äärioikeistolaisiksi.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →