Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vieraskynä: Suomi yrittää temppua maailmassa, jota ei enää ole

Iltalehti Kolumni 14.8.2026
Pisteet
68
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Toivo Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että Suomen talouspolitiikan on alistuttava geopoliittisille realiteeteille. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansallinen turvallisuus ja taloudellinen kilpailukyky sulautuvat yhdeksi, ja jossa valtion rooli yritysten tukemisessa ja strategisessa ohjailussa on välttämätön vastaus maailman epävarmuuteen.

Asiantuntijapuheenvuoro, joka yhdistää talous- ja turvallisuuspolitiikan. Teksti on johdonmukainen, mutta edustaa yhtä tiettyä näkökulmaa teollisuuspolitiikkaan.

Kolumni Iltalehti Henri Vanhanen · 14.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan näkökulmasta.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiantuntijakolumni, jossa mielipiteellisyys on sallittua. Se on kuitenkin yksipuolinen, sillä se ei käsittele vaihtoehtoisia talouspoliittisia näkemyksiä tai mahdollisia riskejä, joita valtion ohjaama teollisuuspolitiikka voi aiheuttaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ajaa pragmaattista, turvallisuuskeskeistä teollisuuspolitiikkaa. Vaikka se ehdottaa valtion roolin kasvattamista, se ei ole perinteisessä vasemmisto-oikeisto-akselissa, vaan edustaa vallitsevaa turvallisuuspoliittista konsensusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Valtion aktiivinen teollisuuspolitiikka
  • Puolustusteollisuuden rooli talouskasvun moottorina
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Vaihtoehtoiset talouspoliittiset näkemykset puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, onko olemassa muita tapoja vastata geopoliittiseen epävarmuuteen.
  • Tausta Valtion ohjaaman teollisuuspolitiikan mahdolliset riskit ja kustannukset jäävät käsittelemättä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan ehdotettujen toimien hyödyistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Toivo
Huoli

Huoli Suomen talouden ja turvallisuuden haavoittuvuudesta.

Toivo

Toivo Suomen mahdollisuuksista menestyä uudenlaisessa maailmassa.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'sinisilmäisyys' kuvaamaan aiempaa politiikkaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Maailma esitetään vaarallisena paikkana, jossa on valittava puoli.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, joka pyrkii vakuuttamaan lukijan muutoksen välttämättömyydestä.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 34/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa argumentoidaan vanhan maailmanjärjestyksen päättyneen.

Klikkihoukutus: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on provokatiivinen mutta informatiivinen, viitaten muutokseen maailmanjärjestyksessä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja analyyttinen: "Suomi yrittää temppua maailmassa, jota ei enää ole".

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii rakentamaan yhteistä ymmärrystä uudesta tilanteesta.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sisältää vähäisiä elementtejä eliitti-keskeisestä ajattelusta, mutta ei ole populistinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on asiantuntijakolumni, jossa ei kritisoida yksittäisiä tahoja, joten kuulemisvelvollisuutta ei ole.

5 JSN-arvio 68/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki on vähäistä, sillä kirjoittaja esittää omat suosituksensa ilman vastakkaisia näkökulmia.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta argumentit noudattavat yleistä turvallisuuspoliittista keskustelua.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee elinkeinoelämän ja puolustusteollisuuden etuja: se esittää valtion aktiivisen teollisuuspolitiikan ja investointien tukemisen välttämättömänä keinona pärjätä muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.
Pelissä Markkinaehtoinen talouspolitiikka vs. valtion ohjaama teollisuuspolitiikka. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen valtion aktiivista roolia kilpailukyvyn rakentamisessa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen talouspolitiikan on muututtava geopoliittisen tilanteen vuoksi, kyseenalaistamatta muiden lähestymistapojen mahdollisuutta. ”Yritämme liian usein korjata Suomen taloutta maailmassa, jota ei enää ole.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon tarve esitetään välttämättömyytenä, jolloin poliittinen vastuu valinnoista häivytetään. ”Siksi strategisesti tärkeille investoinneille tarvitaan aidosti nopeampi lupapolku”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijarooliaan esittääkseen omat suosituksensa ainoina järkevinä ratkaisuina. ”Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan geotalouden kilpailukykyohjelma”
Tunnelma Huoli, Toivo

Artikkeli normalisoi ajatusta, että Suomen talouspolitiikan on alistuttava geopoliittisille realiteeteille. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansallinen turvallisuus ja taloudellinen kilpailukyky sulautuvat yhdeksi, ja jossa valtion rooli yritysten tukemisessa ja strategisessa ohjailussa on välttämätön vastaus maailman epävarmuuteen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan asiantuntijarooli kytköksissä puolustusteollisuuden tai elinkeinoelämän lobbaustavoitteisiin, sillä ehdotukset (kuten geotalouden kilpailukeskus) myötäilevät suoraan näiden tahojen intressejä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'sinisilmäisyys' ja 'maailma, jota ei enää ole'.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 41/100, 2 tilastoaihetta
41/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa väitteisiin yritysten varautumisesta ja investointien tarpeesta, joita voisi tarkastella tilastollisesti.

  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini41

Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen vienti ja geopoliittinen epävarmuus
  • Teollisuusinvestoinnit Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • EK
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Henri Vanhanen muut analyysit →
politiikka talous EK Britannia Saksa Kiina Ukraina
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kansainvälisyys
  • Politiikka
  • Kansainväliset organisaatiot ja sopimukset
  • Makrotalous ja talouspolitiikka
  • Globalisaatio

Tiedot tästä analyysistä

Emme pysty tekemään itsestämme riippumattomia [...1039 sanaa...] on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija.

Sisältö haettu
14.8.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella