Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Venäjän toiminta Ukrainassa, uhkaukset Euroopalle ja hybridivaikuttaminen, kuten droonien käyttö ja sabotaasiyritykset, jatkuvat.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Putin: Eurooppalaisjoukot Ukrainassa merkitsisi sotaa Venäjän kanssa
Pisteet
Versio 2.0
Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: teksti jäi liian lyhyeksi.
Artikkeli raportoi Putinin lausunnon ilman kontekstia Venäjän hyökkäyssodan todellisesta luonteesta tai Euroopan maiden turvallisuuspoliittisista perusteluista. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän uhka on vain länsijohtajien keksintöä, vaikka artikkeli itse mainitsee Venäjän aloittaneen hyökkäyssodan.
Artikkeli raportoi Putinin lausunnon, mutta jättää sen vaille tarvittavaa kontekstia ja vastapainoa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli antaa Putinin väitteille suuren painoarvon ilman, että niitä suhteutetaan Venäjän hyökkäyssodan todellisuuteen. Yksipuolinen lähteistys ja vastineen puute nostavat vinoumapisteitä.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi Putinin lausunnon, mikä on uutisarvoinen tapahtuma. Vaikka kehystys on yksipuolinen, se ei suoraan aja länsimaista tai venäläistä ideologiaa, vaan raportoi vallankäyttäjän puhetta. Ideologista suuntaa ei välity, vaikka raportointi onkin epätasapainoista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän hallinnon näkemys uhasta
Kritisoidut tahot
- Eurooppalaiset johtajat
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Eurooppalaisten johtajien tai Ukrainan näkökulma Venäjän uhkaan puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa turvallisuustilanteesta.
- Tausta Venäjän hyökkäyssodan ja Euroopan turvallisuuspoliittisten toimien yhteys puuttuu. — Ilman tätä kontekstia Putinin väite uhan kuvitteellisuudesta jää vaille kriittistä tarkastelua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Valikoiva lähteiden käyttö
Kehystäminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Sodan uhka luo huolta turvallisuustilanteesta.
Konflikti- tai kriisikehys
Sodan uhkaa käytetään tehostamaan uutisen vaikuttavuutta.
Sodan uhalla pelottelu on uutisen ytimessä, mikä on luonnollista, mutta tässä tapauksessa se jää ilman vastapainoa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa sisällön ydinväitettä.
Klikkihoukutus:
20/100
Otsikko on informatiivinen, mutta toistaa suoraan Putinin uhkaavan viestin.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko raportoi Putinin lausunnon suoraan ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
40/100
Artikkeli luo me-vs-he-asetelman Putinin puheen kautta.
Populismi:
30/100
Putin käyttää populistista retoriikkaa (eliitti pelottelee kansaa), mutta artikkeli raportoi tämän sitaattina.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Eurooppalaisia johtajia kritisoidaan pelottelusta, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde on mainittu (AFP).
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — eurooppalaisilla johtajilla ei ole mahdollisuutta vastata syytöksiin.
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu — Putinin väitettä uhan kuvitteellisuudesta ei suhteuteta Venäjän hyökkäyssotaan.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on lyhyt uutiskooste, joka perustuu kansainvälisiin uutistoimistoihin.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Venäjän hallintoa, sillä se antaa presidentti Putinille tilan esittää Venäjän sotilaalliset toimet puolustuksellisina ja länsimaiden varautumisen perusteettomana pelotteluna.
Pelissä
Euroopan turvallisuus vs. Venäjän geopoliittiset tavoitteet. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, Putinin näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän uhka on kyseenalaistettavissa oleva väite, vaikka se on ollut Euroopan turvallisuuspolitiikan keskiössä Venäjän hyökkäyksestä lähtien. ”jota hän kuvailee kuvitteelliseksi”
Kuka saa äänen
Putin saa suoran äänen esittää näkemyksensä, kun taas eurooppalaisia johtajia kuvataan vain yleisellä tasolla ilman mahdollisuutta vastata väitteisiin. ”Putin sanoo eurooppalaisten johtajien pelottelevan ihmisiä”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli raportoi Putinin lausunnon ilman kontekstia Venäjän hyökkäyssodan todellisesta luonteesta tai Euroopan maiden turvallisuuspoliittisista perusteluista. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän uhka on vain länsijohtajien keksintöä, vaikka artikkeli itse mainitsee Venäjän aloittaneen hyökkäyssodan.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi uutisessa ei ole lainkaan mainittu eurooppalaisten johtajien omia perusteluja tai vastauksia Putinin väitteisiin, mikä tekee uutisesta epätasapainoisen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →