Venäjän hybridivaikuttaminen ja sabotaasitoimet
Asiantuntijoiden arviot Venäjän hybridivaikuttamisesta, sabotaasiuhasta ja tarpeesta uudistaa Suomen puolustusmalleja.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Onko tässä Putinin järjettömin väite? ”Erikoista ja sekavaa”
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän johdon epäpätevyydestä ja todellisuudentajun puutteesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjän viralliset ilmoitukset ovat tietoisia tai tiedostamattomia valheita, mikä vahvistaa narratiivia Venäjän sotilaallisesta epäonnistumisesta.
Artikkeli on asiantuntijavetoinen kommentti, joka keskittyy Venäjän johdon uskottavuuden kyseenalaistamiseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain yhdelle asiantuntijalle ja käyttää vahvasti latautunutta kieltä (esim. järjettömin, mielikuvitusuniversumi). Vastapuolen näkemystä tai selitystä väitteelle ei esitetä.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Vaikka artikkeli on sävyltään erittäin kriittinen Venäjää kohtaan, kyseessä on sotaa käyvän osapuolen virheelliseksi väitetyn tiedon tarkistaminen asiantuntijan toimesta. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on vahtikoira-tyyppisestä uutisoinnista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän johdon epäpätevyys
- Ukrainan tehokas puolustus
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Venäjän virallisen viestinnän motiivien tai taustojen analyysi puuttuu. — Lukija saa vain kuvan 'hulluudesta' ilman ymmärrystä siitä, miksi Venäjä viestii kuten viestii.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Latautunut kieli
Yhden lähteen dominanssi
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Venäjän johdon uskottavuuden kyseenalaistaminen.
Asiantuntijan turhautuminen Venäjän väitteisiin.
Latautunut kieli
Sanojen kuten järjettömin ja mielikuvitusuniversumi käyttö.
Ironia tai sarkasmi
Venäjän johdon tilannekuvan ironisoiminen.
Tunnevetoaminen on vahvaa ja palvelee Venäjän johdon naurunalaiseksi tekemistä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko kysyy väitteen järjettömyyttä ja juttu käsittelee tätä asiantuntijan näkökulmasta.
Klikkihoukutus:
75/100
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja latautunutta sanaa houkutellakseen lukijan.
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana järjettömin lataa otsikon vahvasti negatiiviseksi.
Kärjistys:
65/100
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo selvää me-vs-ne -asetelmaa Venäjän johdon ja todellisuuden välille.
Populismi:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populismia, vaikka Venäjän johtoa kritisoidaankin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän johtoa kritisoidaan suoraan, mutta heille ei ole varattu tilaisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Asiantuntija ja hänen edustamansa ryhmä on mainittu.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki on yksipuolista, sillä vain yhtä asiantuntijaa kuullaan.
- JO 11: Mielipiteellinen lataus (järjettömin) on tuotu uutisotsikkoon.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Tyypillinen sota-asiantuntijan kommentti, joka toistaa aiemmin tunnettuja teemoja Venäjän viestinnästä.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Ukrainan puolustustaistelua tukevaa näkökulmaa: Venäjän johdon uskottavuus kyseenalaistetaan ja heidän tilannekuvansa esitetään irtonaisena todellisuudesta.
Pelissä
Venäjän virallinen sotaviestintä vs. rintaman todellisuus. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä asiantuntijan näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Putinin väite on faktuaalisesti virheellinen ja että asiantuntijan näkemys on oikea. ”Onko tässä Putinin järjettömin väite?”
Kuka saa äänen
Artikkeli nojaa yksinomaan yhden asiantuntijan tulkintaan. ”sanoo Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän johdon epäpätevyydestä ja todellisuudentajun puutteesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjän viralliset ilmoitukset ovat tietoisia tai tiedostamattomia valheita, mikä vahvistaa narratiivia Venäjän sotilaallisesta epäonnistumisesta.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko asiantuntijan rooli tässä jutussa enemmän analyyttinen vai narratiivia vahvistava, sillä jutun sävy on kauttaaltaan Venäjän johtoa halventava.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Kohtalainen
Käytetään termejä, jotka leimaavat kohteen epäuskottavaksi.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →