Valtiovarainministeriön ehdotus eläkeiän nostamisesta
Valtiovarainministeriön esitys eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen on herättänyt laajaa keskustelua ja kritiikkiä.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää podcast-jakson markkinointia välineenä nostaakseen esiin poliitikkojen eläke-etuja, jotka poikkeavat kansalaisten vastaavista. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta eliitistä, joka nauttii erityisoikeuksista samalla kun se valmistelee kansalaisille tiukennuksia, mikä ruokkii epäluottamusta poliittista järjestelmää kohtaan.
Artikkeli on podcastin markkinointiteksti, joka poimii yhden provokatiivisen aiheen houkutellakseen kuuntelijoita.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on vahvasti kehystetty toimittajien näkökulmasta, joka korostaa poliitikkojen etuuksia. Vastapuolen näkökulmaa tai perusteluja eläke-eduille ei esitetä, mikä tekee jutusta yksipuolisen.
Vaikka juttu kritisoi poliitikkojen etuuksia, se ei asetu selkeästi vasemmiston tai oikeiston puolelle, vaan edustaa populistista vahtikoira-journalismia, joka kritisoi eliittiä yleisesti.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Turhautuminen poliitikkojen etuuksia kohtaan.
Epäluottamus poliitikkoja kohtaan.
Toimittajan kieli, kuten 'eivät halua huudella', luo epäilyksen ilmapiiriä.
Otsikko lupaa paljastuksia.
Tunnevetoaminen on osa podcastin markkinointia, jossa pyritään herättämään lukijan mielenkiinto provokatiivisilla aiheilla.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee poliitikkojen eläke-etuja.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää 'puskaradio'-metaforaa ja lupaa paljastaa jotain, mistä poliitikot eivät halua puhua.
Otsikko käyttää latautunutta ilmaisua 'eivät halua huudella' luodakseen vastakkainasettelun poliitikkojen ja kansan välille.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua kansan ja poliitikkojen välille.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa vs. eliitti -asetelmaa korostaessaan poliitikkojen etuuksia.
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliitikkoja kritisoidaan eläke-eduista, mutta heille ei ole varattu tilaisuutta vastata.
Kyseessä on podcastin markkinointiteksti, joka toistaa tuttuja populistisia teemoja.
Artikkeli käyttää podcast-jakson markkinointia välineenä nostaakseen esiin poliitikkojen eläke-etuja, jotka poikkeavat kansalaisten vastaavista. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta eliitistä, joka nauttii erityisoikeuksista samalla kun se valmistelee kansalaisille tiukennuksia, mikä ruokkii epäluottamusta poliittista järjestelmää kohtaan.
Podcast-jakson markkinointi on kytketty populistiseen teemaan poliitikkojen etuuksista, mikä on tehokas keino herättää huomiota ja lisätä kuuntelijalukuja.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Käytetään ilmauksia, jotka maalaavat poliitikot salailijoiksi.
Artikkeli esittää väitteitä eläkekertymistä, jotka vaatisivat tarkistusta virallisista lähteistä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Valtiovarainministeriön esitys eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen on herättänyt laajaa keskustelua ja kritiikkiä.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.