Valtiovarainministeriön ehdotus eläkeiän nostamisesta
Valtiovarainministeriön esitys eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen on herättänyt laajaa keskustelua ja kritiikkiä.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää eläkeiän nostamisen kansainväliseksi trendiksi, mikä antaa vaikutelman, että Suomen suunnitelma on osa laajempaa, väistämätöntä kehitystä. Lukijalle välittyy kuva, että eläkeiän nosto on ensisijainen ratkaisu talouden kestävyysvajeeseen, vaikka uudistuksen sosiaalisia vaikutuksia tai vaihtoehtoisia ratkaisuja ei avata.
Artikkeli tarjoaa hyödyllistä faktatietoa eläkeikäjärjestelyistä eri maissa, mutta jää yksipuoliseksi talouspoliittiseksi katsaukseksi ilman laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta valikoi lähteet ja näkökulmat tukemaan eläkeiän nostamisen logiikkaa. Vastakkaisia näkökulmia tai uudistuksen haittoja ei esitetä, mikä tekee jutusta valtiovarainministeriön ehdotusta tukevan.
Artikkeli raportoi talouspoliittisesta ehdotuksesta ja vertailee sitä muihin maihin. Vaikka kehystys tukee ehdotusta, se ei sisällä vahvaa ideologista latausta tai hyökkäystä, vaan pysyy asiallisena raportointina.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Artikkeli vetoaa taloudellisiin realiteetteihin ja velkaantumisen hillitsemiseen.
Artikkeli ei käytä voimakasta tunnevetoamista, vaan pyrkii asialliseen, joskin yksipuoliseen raportointiin.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee eläkeikiä eri maissa.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja lupaa vertailua, mutta on hieman yleistävä.
Otsikko on asiallinen ja kuvailee jutun sisältöä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Uudistuksen kriitikoita tai työntekijäjärjestöjä ei ole kuultu, vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja kiistanalainen.
Artikkeli on perusluonteinen uutiskooste, joka perustuu pitkälti viranomaistietoon ja yleisesti saatavilla olevaan tietoon.
Artikkeli kehystää eläkeiän nostamisen kansainväliseksi trendiksi, mikä antaa vaikutelman, että Suomen suunnitelma on osa laajempaa, väistämätöntä kehitystä. Lukijalle välittyy kuva, että eläkeiän nosto on ensisijainen ratkaisu talouden kestävyysvajeeseen, vaikka uudistuksen sosiaalisia vaikutuksia tai vaihtoehtoisia ratkaisuja ei avata.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain eläkeiän nostamisen perusteluihin ja kansainvälisiin esimerkkeihin, jättäen huomiotta kotimaisen keskustelun uudistuksen sosiaalisista vaikutuksista tai mahdollisista vastakkaisista näkemyksistä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Artikkeli perustuu eläkeikävertailuun, jonka tarkistaminen virallisista tilastoista on olennaista.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Valtiovarainministeriön esitys eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen on herättänyt laajaa keskustelua ja kritiikkiä.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.