Analyysi artikkelista: Puolassa vakava terroriuhka
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
- TypeSafe Jev36
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli yhdistää kaksi erillistä turvallisuusaihetta, poliittisen terroriuhan ja nuorten tekemän väkivallan, luoden lukijalle vaikutelman yleisestä turvattomuuden tilasta Puolassa. Vaikka uutinen raportoi tapahtumista, se ei avaa poliittisen terroriuhan taustoja tai alkuperää, jättäen lukijan pohtimaan uhan todellista vakavuutta suhteessa viranomaisten toimiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin raportoiva, mutta kahden eri aiheen yhdistäminen luo painotetun kuvan turvattomuudesta. Viranomaisten näkökulma dominoi, mikä on tyypillistä uutisoinnille, jossa ei ole vastapuolta tai vaihtoehtoista näkökulmaa saatavilla.
Artikkeli raportoi viranomaisten toimista ilman selkeää ideologista kehystä. Vaikka Puolan poliittinen jakautuneisuus mainitaan, se ei ohjaa jutun painotusta suuntaan tai toiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten toimintakyky
- Puolan turvallisuustilanteen heikkous
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Poliittisen terroriuhan taustoja tai mahdollista yhteyttä aiempiin tapahtumiin ei avata. — Lukija ei saa riittävää kontekstia ymmärtääkseen uhan merkitystä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lukijan huoleen turvallisuudesta ja väkivallan uhasta.
Terroriuhka ja kouluväkivalta luovat jännitteisen konfliktikehyksen.
Väkivallan aalto -termi korostaa tapahtumien vakavuutta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu uutisoitaviin tapahtumiin, vaikka väliotsikko 'Väkivallan aalto' onkin dramatisoiva.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen mutta dramatisoiva, sillä se nostaa esiin vakavan uhan ilman tarkempia yksityiskohtia.
Otsikko on suora uutisotsikko ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Maininta Puolan poliittisesta jakautuneisuudesta on neutraali toteamus.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla, vaan raportoidaan viranomaisten toimista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla viranomaisten toimista.
- JO 10: Reuters mainittu lähteenä.
Heikkoudet
- JO 12: Uhan alkuperän ja luotettavuuden lähdekritiikki puuttuu.
- JO 15: Otsikko ja ingressi ovat asiallisia, mutta leipätekstin yhdistely voi hämärtää uutisen fokusta.
6 Omaperäisyys
Perusraportointia uutistoimiston tiedoista ilman merkittävää omaa taustoitusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli yhdistää kaksi erillistä turvallisuusaihetta, poliittisen terroriuhan ja nuorten tekemän väkivallan, luoden lukijalle vaikutelman yleisestä turvattomuuden tilasta Puolassa. Vaikka uutinen raportoi tapahtumista, se ei avaa poliittisen terroriuhan taustoja tai alkuperää, jättäen lukijan pohtimaan uhan todellista vakavuutta suhteessa viranomaisten toimiin.
Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää kaksi täysin erilaista ilmiötä – poliittisen terroriuhan ja nuorten tekemän kouluväkivallan – saman uutisen alle. Tämä voi olla toimituksellinen valinta lisätä uutisen painoarvoa tai luoda laajempi narratiivi Puolan epävakaasta tilanteesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee pidätettyjen määrän ja puukotusten määrän, mikä on tilastollista tietoa, mutta se ei ole jutun ydin.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna45
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Puolan turvallisuustilanne
Suositellut lähteet
- Puolan poliisi
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →