← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi ostaa kallista puolustuskalustoa ulkomailta – Teollisuusliitto vaatii enemmän työtä Suomeen

Ilta-Sanomat Uutinen 6.10.2026
Pisteet
56
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
67
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small70
  • TypeSafe Jev68

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin ristiriidan puolustusmenojen historiallisen kasvun ja kotimaisen työllisyysvaikutuksen välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa miljardien eurojen investoinnit valuvat pääosin ulkomaille, ja kotimaahan jää vain rajallinen osa huolto- ja muutostöistä.

Artikkeli tarjoaa hyödyllistä tietoa puolustushankintojen taloudellisista vaikutuksista, mutta on yksipuolinen, koska se antaa äänen vain etujärjestölle.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: elinkeino

Artikkeli tarkastelee puolustushankintoja nimenomaan teollisuuden ja työllisyyden näkökulmasta.

67
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se nojaa lähes täysin Teollisuusliiton selvitykseen ja edustajien lausuntoihin. Vastapuolen tai hankintojen teknis-taktisten perusteiden puuttuminen tekee jutusta etujärjestön näkökulmaa ajavan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee teollisuuspolitiikkaa ja työllisyyttä, jotka ovat perinteisesti vasemmistolaisia teemoja, mutta vahtikoira-asetelma ja taloudellinen analyysi pitävät jutun keskustassa. Ideologinen suunta ei ole selkeä, sillä kyse on enemmänkin etujärjestön lobbauksesta kuin puoluepoliittisesta linjauksesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kotimaisen teollisuuden työllisyysvaikutusten korostaminen
  • Puolustushankintojen ulkomaisten kustannusten kritisointi

Puolustetut tahot

  • kotimainen teollisuus
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Puolustusvoimien tai hallituksen näkökulma hankintojen perusteista puuttuu. — Lukija ei saa tietää, miksi hankinnat tehdään ulkomailta (esim. tekninen suorituskyky, nopeus, hinta).
  • Tausta Laajempi kuva puolustushankintojen sääntelystä ja EU-kilpailutuksista jää ohueksi. — Lukija ei ymmärrä, miksi kotimaisen työn suosiminen on juridisesti vaikeaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Yksipuolinen näkökulma

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli kotimaisen työn vähenemisestä ja rahan valumisesta ulkomaille.

Turhautuminen siitä, että puolustusmenojen kasvu ei näy riittävästi kotimaisessa työllisyydessä.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'kallis' ja 'vaatimaton' käyttö ohjaa lukijan käsitystä hankintojen tehottomuudesta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Patrian esimerkkiä käytetään yleistämään ilmiötä koko puolustusteollisuuteen.

Tunnevetoaminen on maltillista, mutta se palvelee Teollisuusliiton tavoitetta korostaa kotimaisen työn merkitystä.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa Teollisuusliitto vaatii enemmän työtä Suomeen.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen provokatiivisen sävyn 'kallis'-sanalla.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna32
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei ole voimakkaasti polarisoiva, mutta luo asetelman 'me (kotimainen työ)' vs 'ulkomaat'.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna18
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sisältää lievää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'tavallinen suomalainen työntekijä' jää ilman hyötyä, kun miljardit virtaavat ulkomaille.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta tai puolustusvoimia ei ole kuultu, vaikka he ovat hankintojen takana.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Teollisuusliiton selvitys) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; hallituksen tai puolustusvoimien edustajia ei ole haastateltu vastaamaan kritiikkiin.
  • JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu; selvityksen rajoitteita ei avata riittävästi.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Juttu perustuu suoraan Teollisuusliiton tiedotteeseen ja selvitykseen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Teollisuusliittoa ja kotimaista teollisuutta: se nostaa esiin huolen teollisen työn karkaamisesta ulkomaille puolustushankintojen myötä ja vaatii poliittisia toimia kotimaisen tuotannon turvaamiseksi.
Pelissä Huoltovarmuus ja kansallinen turvallisuus vs. teollisuuspolitiikka ja työllisyys. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen teollisuuden tarvetta saada suurempi siivu puolustusbudjetin kasvusta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että puolustusmenojen kasvun tulisi automaattisesti näkyä myös kotimaisena työllisyytenä. ”Puolustusmenojen kasvu ei muutu Suomessa tuotannoksi ja työllisyydeksi siinä mittakaavassa kuin hankintojen arvon perusteella voisi olettaa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu tai valintojen perusteet häivytetään passiivilla. ”itse järjestelmä ostetaan ulkomailta, ja Suomeen jää lähinnä käyttöönottoa”
Kuka saa äänen Teollisuusliiton edustajat saavat esittää argumenttinsa suoraan, kun taas hallituksen tai puolustusvoimien näkökulmaa hankintojen välttämättömyydestä tai teknisistä vaatimuksista ei avata. ”Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vaatii, että kotimaisen työn osuuden kasvattamisesta tehdään selkeä tavoite.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin ristiriidan puolustusmenojen historiallisen kasvun ja kotimaisen työllisyysvaikutuksen välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa miljardien eurojen investoinnit valuvat pääosin ulkomaille, ja kotimaahan jää vain rajallinen osa huolto- ja muutostöistä. Teollisuusliiton ääni dominoi artikkelia, mikä normalisoi vaatimuksen kotimaisen työn osuuden kasvattamisesta osana puolustuspolitiikkaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu puolustusministeriön tai puolustusvoimien edustajia kommentoimaan hankintojen logiikkaa tai huoltovarmuusvaatimuksia, mikä jättää Teollisuusliiton näkökulman ainoaksi hallitsevaksi kehykseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Hankintojen kuvaaminen 'kalliiksi' ja kerrannaisvaikutusten 'vaatimattomiksi'.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 68/100, 2 tilastoaihetta
68/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu vahvasti Teollisuusliiton esittämien prosenttilukujen varaan, joiden ristiintarkastaminen virallisista lähteistä olisi olennaista.

  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • puolustushankintojen kotimaisuusaste
  • puolustusmenojen vaikutus työllisyyteen

Suositellut lähteet

  • Puolustusministeriö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.

Osa ilmiötä

Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Suvi Hautanen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Teollisuusliiton mukaan kasvavat puolustusmenot eivät [...735 sanaa...] huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden perusteella.

Sisältö haettu
7.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella