Pääministeri Orpon arktinen huippukokous
Pääministeri Petteri Orpon ilmoitus arktisesta huippukokouksesta on saanut näkyvyyttä uutisissa.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Orpo: Venäjä on päivä päivältä aggressiivisempi ja häikäilemättömämpi
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Yhteenkuuluvuus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli kehystää Venäjän toiminnan suoraksi uhaksi Euroopan turvallisuudelle ja käyttää Ukrainan junaiskua osoituksena Venäjän aggressiivisuudesta. Lukijalle välittyy kuva yhtenäisestä länsimaisesta rintamasta, jossa Rovaniemen huippukokous näyttäytyy strategisena vastauksena suurvaltakilpailuun.
Artikkeli raportoi ajankohtaisista turvallisuuspoliittisista tapahtumista ja huippukokouksesta, mutta nojaa vahvasti poliitikkojen omiin lausuntoihin ilman syvempää analyysia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on sävyltään raportoiva, mutta se noudattaa länsimaista turvallisuuspoliittista kehystä. Vastakkaisia näkökulmia ei esitetä, mikä on genren mukaista uutisoinnissa, mutta valikoiva lähteiden käyttö (vain länsimaiset johtajat) ohjaa lukijan tulkintaa.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli edustaa valtavirran turvallisuuspoliittista näkemystä, joka on Suomessa laajasti jaettu. Se ei aja erityistä puoluepoliittista agendaa, vaan raportoi hallituksen ja EU-johtajien linjauksia.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Länsimaiden yhtenäinen turvallisuuspoliittinen linja
- Venäjän toiminnan tuomitseminen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi geopoliittinen analyysi arktisen alueen jännitteiden muista mahdollisista syistä kuin Venäjän aggressiosta. — Lukija saa yksipuolisen kuvan arktisen alueen tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Latautunut kieli
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Turvallisuustilanteen heikkeneminen ja eskalaation pelko.
EU-johtajien yhtenäisyyden korostaminen.
Latautunut kieli
Termit kuten "häikäilemättömämpi" ja "vaarallinen peli" lataavat tekstiä.
Konflikti- tai kriisikehys
Venäjän iskut ja suurvaltakilpailu kehystävät koko uutisen.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu poliitikkojen suoriin sitaatteihin, mikä on uutisoinnissa hyväksyttävää.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa pääministeri Orpo kuvailee Venäjän toimia.
Klikkihoukutus:
30/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää pääministerin lausunnon, mutta käyttää vahvoja latautuneita sanoja.
Otsikon lataus:
Latautunut
Otsikko käyttää vahvoja termejä "aggressiivisempi" ja "häikäilemättömämpi" kuvaamaan Venäjää.
Kärjistys:
50/100
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa selkeää vastakkainasettelua Venäjän ja lännen välillä, mutta raportoi sen poliitikkojen lausuntoina.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia kansa vs. eliitti -asetelmia.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa ei ole kuultu, mikä on uutisoinnin luonne huomioiden tyypillistä, mutta jättää näkökulman yksipuoliseksi.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
72
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (MTV, Yle) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (Venäjän näkökulmaa ei kysytä, vaikka se on uutisoinnin luonne huomioiden odotettavissa).
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on perusluonteinen uutisraportti, joka kokoaa yhteen muiden medioiden ja virallisten tiedotteiden tietoja.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee EU-johtajien ja Suomen hallituksen pyrkimystä yhtenäistää turvallisuuspoliittista linjaa Venäjää vastaan, korostaen yhteistä rintamaa ja Ukrainan tuen välttämättömyyttä.
Pelissä
Euroopan turvallisuus vs. Venäjän vaikutuspyrkimykset. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen tarvetta yhtenäiselle strategialle ja Ukrainan tuelle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän tavoitteena on nimenomaan Euroopan hajauttaminen ja Ukrainan tuen heikentäminen. ”Venäjän sunnuntaisen iskun tarkoituksena oli säikyttää länsimaita ja heikentää niiden tukea Ukrainalle.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksentekijöiden rooli korostuu, kun taas Venäjän toimijuus esitetään yksinomaan uhkana ilman analyysia taustatekijöistä. ”Venäjä pelaa "todella vaarallista peliä".”
Kuka saa äänen
Äänessä ovat pääosin länsimaiset poliittiset johtajat, jotka jakavat saman näkemyksen Venäjän uhasta. ”Orpo sanoi Rovaniemellä järjestetyssä arktisessa huippukokouksessa.”
Tunnelma
Huoli, Yhteenkuuluvuus
Artikkeli kehystää Venäjän toiminnan suoraksi uhaksi Euroopan turvallisuudelle ja käyttää Ukrainan junaiskua osoituksena Venäjän aggressiivisuudesta. Lukijalle välittyy kuva yhtenäisestä länsimaisesta rintamasta, jossa Rovaniemen huippukokous näyttäytyy strategisena vastauksena suurvaltakilpailuun.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkelissa mainitaan useita korkean tason poliitikkoja (kuten Friedrich Merz tai Nicusor Dan), joiden virka-asema tai rooli tässä nimenomaisessa kontekstissa saattaa poiketa yleisestä tiedosta, mutta artikkeli esittää heidät auktoriteetteina ilman tarkempaa kontekstointia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Vahvat adjektiivit Venäjän toiminnasta.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka Ulkomaat Petteri Orpo Antti Lindtman Sanna Marin Boris Johnson Kaja Kallas Donald Tusk Friedrich Merz Mette Frederiksen Kristen Michal Radosław Sikorski
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →