Analyysi artikkelista: Ilmastokriisi | Tämän ei pitänyt olla mahdollista näin nopeasti
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää henkilökohtaista anekdoottia ja dramaattisia sääkuvauksia ilmastonmuutoksen vakavuuden konkretisoimiseen. Lukijalle välittyy tunne, että ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuuden uhka, vaan välitön ja arjen toimintakykyä rajoittava tekijä.
Artikkeli on tunnevetoinen kolumni, joka käyttää yksittäistä matkakokemusta ilmastonmuutoksen havainnollistamiseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on kolumni, joten mielipiteellisyys on odotettua. Se käyttää voimakkaasti latautunutta kieltä ja valikoitua anekdoottia vahvistamaan ilmastokriisin narratiivia, mikä ohjaa lukijan ajattelua tiettyyn suuntaan.
Artikkelin painotus ilmastokriisin välittömyyteen ja sen aiheuttamiin tuhoihin resonoi tyypillisesti liberaalin ja ympäristökeskeisen poliittisen ajattelun kanssa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ilmastonmuutoksen välitön ja tuhoisa vaikutus arkeen.
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi tieteellinen taustoitus ilmiöstä puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miten poikkeuksellinen kyseinen hellejakso on historiallisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ilmastonmuutoksen nopeasta kiihtymisestä.
Pelko äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksista elämään.
Sanojen kuten 'ilmastokriisi' ja 'tappaa' käyttö.
Hotellikokemuksen käyttö ilmastonmuutoksen havainnollistamiseen.
Pariisin helteen ja tunnelman eläväinen kuvaus.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua, sillä kirjoittaja pyrkii herättämään lukijan huomaamaan ilmastonmuutoksen konkreettiset vaikutukset.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin tunteellista ja kuvailevaa sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää dramaattista kieltä ja luo kiireen tuntua, mutta on suoraan kytköksissä aiheen vakavuuteen.
Sana ilmastokriisi lataa otsikon välittömästi negatiiviseen ja kiireelliseen kehykseen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei suoraan demonisoi ketään, mutta luo me-henkeä ilmastonmuutoksen uhrien keskuudessa.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä selkeää kansa-eliitti-vastakkainasettelua.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on kolumni, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 11: Kolumni nojaa vahvasti tunteisiin, mikä voi hämärtää faktuaalista pohjaa.
6 Omaperäisyys
Henkilökohtainen näkökulma tuo tuoreutta aiheeseen, vaikka teema onkin yleinen.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää henkilökohtaista anekdoottia ja dramaattisia sääkuvauksia ilmastonmuutoksen vakavuuden konkretisoimiseen. Lukijalle välittyy tunne, että ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuuden uhka, vaan välitön ja arjen toimintakykyä rajoittava tekijä.
Herää kysymys, onko artikkelin tavoitteena enemmän tunneperäinen herättely kuin ilmiön tieteellinen taustoittaminen, sillä ingressi viittaa toiveikkaaseen kysymykseen ilmastonmuutoksen hidastumisesta, joka jää leipätekstin alussa vielä avoimeksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan sääilmiöitä.
9 Tilastokytkos
Artikkeli väittää helteiden olevan osa ilmastonmuutosta, mikä on tilastollisesti tarkistettavissa oleva väite.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini57
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- helleaallot Euroopassa
- ilmastonmuutoksen vaikutus sääilmiöihin
Suositellut lähteet
- Ilmatieteen laitos
- Eurostat
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →