Uutistoimisto STT:n muutosneuvottelut
Uutistoimisto STT käynnistää muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa 95 työpaikan vähentämiseen ja uutistoimintojen alasajoon maaliskuussa 2027 yhtiön tappiollisuuden vuoksi.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: STT:n kriisi: Keskustasta raju ripitys – ”Hallitus katsoo sivusta riippumattoman tiedonvälityksen alasajoa”
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Paheksunta / viha
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli antaa oppositiolle tilaa kritisoida hallitusta STT:n kriisin varjolla. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on toimeton ja ristiriidassa omien demokratiaa korostavien puheidensa kanssa, vaikka artikkelissa ei kuulla hallituksen vastinetta.
Artikkeli raportoi STT:n muutosneuvotteluista, mutta keskittyy ensisijaisesti opposition kritiikkiin hallitusta kohtaan ilman vastapuolen ääntä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain oppositiopoliitikolle. Vastapuolen kuuleminen puuttuu kokonaan, mikä tekee tekstistä poliittisen kritiikin välittäjän.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Vaikka artikkeli kritisoi hallitusta, kyseessä on opposition edustajan lausunto. Artikkelin oma kehys on vahtikoira-tyyppinen, mutta tasapainon puute kallistaa sen opposition äänenkannattajaksi tässä nimenomaisessa jutussa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Opposition näkemys hallituksen toimettomuudesta
- Huoli riippumattoman median tulevaisuudesta
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen näkökulma ja perustelut valtionavustuksen valmistelun keskeyttämiselle puuttuvat. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa päätöksenteon taustoista.
- Tausta STT:n taloudellisen tilanteen laajempi tausta ja muut mahdolliset syyt kriisille puuttuvat. — Ilman taustatietoja lukija voi virheellisesti uskoa, että hallituksen päätös on kriisin ainoa syy.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Valikoiva lähteiden käyttö
Kehystäminen
Latautunut kieli
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli demokratian ja riippumattoman median tulevaisuudesta.
Paheksunta hallituksen toimettomuutta kohtaan.
Latautunut kieli
Sanoja kuten 'alasajo', 'tumput suorina' ja 'uutiserämaita' käytetään dramatisoimaan tilannetta.
Konflikti- tai kriisikehys
Artikkeli rakentuu opposition ja hallituksen välisen konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä se käyttää oppositiopoliitikon retoriikkaa suoraan uutisoinnin pohjana.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa sisällössä esitettyä opposition kritiikkiä.
Klikkihoukutus:
70/100
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää voimakkaita ilmauksia kuten 'raju ripitys' ja 'alasajo' houkutellakseen lukijaa.
Otsikon lataus:
Latautunut
Otsikko käyttää latautuneita termejä kuten 'raju ripitys' ja 'alasajo', jotka kehystävät tilanteen konfliktiksi.
Kärjistys:
60/100
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen ja opposition välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
Populismi:
50/100
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'suomalaiset ja suomalainen demokratia' (kansa) ovat hallituksen (eliitti) toimien uhreja.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannetta ja hallitusta kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata syytöksiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (STT:n tiedote) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; hallituksen edustajia ei ole kuultu syytösten yhteydessä.
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu; opposition syytöksiä ei peilata hallituksen näkemyksiin.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu pitkälti opposition tiedotteeseen, eikä sisällä uutta riippumatonta selvitystyötä.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Oppositiopuolue Keskustaa, jonka edustaja saa artikkelissa esittää hallituksen politiikan epäonnistuneena ja demokratiaa vaarantavana.
Pelissä
Riippumattoman tiedonvälityksen turvaaminen vs. valtiontalouden säästötavoitteet. Juttu käsittelee vain edellistä, oppositiopoliitikon näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että valtionavustuksen keskeyttäminen on suora syy STT:n kriisille, eikä tarkastele muita yhtiön talouteen vaikuttavia tekijöitä. ”Ovaska kummastelee, miksi liikenne- ja viestintäministeriö keskeytti keskiviikkona STT:n valtionavustuksen valmistelun”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Hallituksen toiminta kuvataan passiivisena ja vastuuta välttelevänä, kun taas opposition toiminta kuvataan aktiivisena ja ratkaisuhakuisena. ”hallitus pesee kätensä tilanteesta”
Kuka saa äänen
Artikkeli on rakennettu lähes kokonaan Jouni Ovaskan (kesk) kritiikin varaan, eikä hallituksen edustajia ole haastateltu vastaamaan syytöksiin. ”Ovaska sanoo tiedotteessaan.”
Tunnelma
Huoli, Paheksunta / viha
Artikkeli antaa oppositiolle tilaa kritisoida hallitusta STT:n kriisin varjolla. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on toimeton ja ristiriidassa omien demokratiaa korostavien puheidensa kanssa, vaikka artikkelissa ei kuulla hallituksen vastinetta.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli julkaistaan uutisena ilman hallituksen vastinetta, vaikka kyseessä on poliittinen syytös. Tämä tekee tekstistä enemmän opposition tiedotteen toisinnon kuin tasapainoisen uutisen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Käytetään vahvoja, tunteisiin vetoavia ilmauksia hallituksen toiminnan kuvaamiseen.
9 Tilastokytkos
48/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli käsittelee valtionavustuksia ja STT:n taloutta, joiden tarkistaminen vaatisi virallisia dokumentteja.
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- STT:n taloudellinen tilanne
- valtionavustukset medialle
Suositellut lähteet
- Liikenne- ja viestintäministeriö
- STT
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →