Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Putin: Venäjä ei valmistaudu konfliktiin Euroopan kanssa

Yle Uutinen 28.12.2022
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Ukrainan sodasta, jossa Venäjä esitetään aggressiivisena toimijana, joka kohdistaa iskuja siviilikohteisiin, kun taas Ukraina ja sen länsimaiset liittolaiset esitetään puolustautuvina ja diplomaattisesti aktiivisina toimijoina. Lukijalle välittyy vaikutelma sodan pitkittymisestä ja tarpeesta jatkuvalle taloudelliselle ja sotilaalliselle tuelle, samalla kun Venäjän omat lausunnot konfliktin välttämisestä Euroopan kanssa sivuutetaan epäuskottavina.

Artikkeli on tiivis ja faktapitoinen kooste Ukrainan sodan ajankohtaisista tapahtumista, mutta se nojaa vahvasti Ukrainan hallinnon antamiin tietoihin.

Uutinen Yle · 28.12.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee sotaa kansainvälisen politiikan ja turvallisuuden näkökulmasta.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti uutismainen, mutta se painottaa voimakkaasti Ukrainan hallinnon viestintää. Vaikka vastapuolen ääni on mukana, se on kehystetty epäuskottavaksi, mikä kallistaa kokonaisvaikutelmaa Ukrainan suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sodan tapahtumista ja Ukrainan hallinnon viestinnästä, mikä on tyypillistä länsimaiselle uutisoinnille. Vaikka painotus on Ukrainan puolella, kyseessä on vahtikoiraraportointi sodan osapuolista, eikä artikkeli aja selkeää sisäpoliittista ideologiaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan hallinnon näkökulma sodan kulkuun ja avuntarpeeseen
  • Länsimaiden huoli Venäjän toimista

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sodan laajempi historiallinen tai geopoliittinen tausta puuttuu. — Lukija saa vain päivittäisen tilannekuvan ilman syvempää ymmärrystä konfliktin juurisyistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Painotettu uutisointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli siviiliuhreista ja sodan laajenemisesta Eurooppaan.

Epäluottamus

Epäluottamus Venäjän lausuntoja kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja iskut kehystetään jatkuvana konfliktina.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'laajaa tuhoa' käytetään korostamaan iskujen vaikutuksia.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu raportoituihin siviiliuhreihin, mikä on uutisoinnissa odotettavaa.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa raportoidaan Putinin lausunnosta.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja suora, mutta tiivistää Putinin lausunnon, joka on jutun kontekstissa ristiriitainen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi Putinin väitteen neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi sodan osapuolten välisestä jännitteestä, mutta ei käytä dehumanisoivaa kieltä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän presidentti Putin on saanut esittää näkemyksensä konfliktista, vaikka se onkin jutun kontekstissa kyseenalaistettu.

5 JSN-arvio 78/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

78
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla tapahtumista.
  • JO 10: Lähteet on mainittu (esim. Reuters, AFP).
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki Venäjän lausuntoja kohtaan on ohutta, ne kehystetään suoraan epäuskottaviksi.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on kooste uutistoimistojen tiedoista, ei sisällä omaa syväluotaavaa analyysia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee ensisijaisesti Ukrainan hallintoa ja länsimaisia liittolaisia kehystämällä Venäjän sotatoimet laajamittaisena hyökkäyksenä siviilikohteisiin ja infrastruktuuriin, samalla kun se nostaa esiin Ukrainan sotilaallisia tarpeita ja diplomaattisia onnistumisia.
Pelissä Ukrainan puolustuskyky vs. Venäjän sotilaallinen paine. Juttu käsittelee pääosin Ukrainan näkökulmaa ja tarpeita, jättäen Venäjän strategiset tavoitteet ja motiivit vain pintapuoliseen kommentointiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän iskut siviilikohteisiin ovat järjestelmällisiä ja tarkoituksellisia, ilman että tätä tarvitsee erikseen todistaa. ”Iskut kohdistuivat myös siviilikohteisiin, kuten lähelle synnytyssairaalaa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän vastuu iskuista korostetaan aktiiviverbeillä, kun taas Ukrainan omat iskut Venäjän maaperälle kehystetään puolustuksellisiksi tai strategisesti perustelluiksi. ”Venäjä teki keskiviikkona ja torstaina iskuja Kiovaan”
Kuka saa äänen Ukrainan presidentti Zelenskyi ja ukrainalaiset viranomaiset saavat runsaasti tilaa kertoa iskuista ja tarpeistaan, kun taas Venäjän edustajien ääni rajoittuu lyhyisiin, epäuskottaviksi kehystettyihin lausuntoihin. ”Zelenskyi kertoi tänään toimittajille, että Trump oli kertonut hänen Yhdysvaltain-matkansa aikana alkuviikosta tehneensä lopullisen päätöksen asiassa.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa Ukrainan sodasta, jossa Venäjä esitetään aggressiivisena toimijana, joka kohdistaa iskuja siviilikohteisiin, kun taas Ukraina ja sen länsimaiset liittolaiset esitetään puolustautuvina ja diplomaattisesti aktiivisina toimijoina. Lukijalle välittyy vaikutelma sodan pitkittymisestä ja tarpeesta jatkuvalle taloudelliselle ja sotilaalliselle tuelle, samalla kun Venäjän omat lausunnot konfliktin välttämisestä Euroopan kanssa sivuutetaan epäuskottavina.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin rakenne, joka yhdistää päivittyvän uutisvirran ja useita Ukrainan presidentin lausuntoja, luo vahvan narratiivin Ukrainan uhriudesta ja tarpeesta länsimaiselle tuelle. Herää kysymys, onko uutisvirran valikointi tehty siten, että se tukee Ukrainan diplomaattista viestintää juuri kriittisellä hetkellä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 68/100, 2 tilastoaihetta
68/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee teräksen viennin osuuden Ukrainan viennistä ja Venäjän sotilasmenojen kasvun, jotka ovat tilastollisesti tarkistettavissa.

  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Ukrainan viennin rakenne
  • Venäjän sotilasmenot

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • OECD
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva →
Volodymyr Zelenskyi Donald Trump Yhdysvallat Ulkomaat Ursula von der Leyen Vladimir Putin Venäjä Ukraina Alexander Stubb Dmitri Peskov politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjän hyökkäys
  • ulkomaat
  • kansainvälinen politiikka
  • Ukraina
  • Venäjä

Tiedot tästä analyysistä

Ukrainan droonihyökkäys pakotti Novošahtinskin öljynjalostamon [...999 sanaa...] Moscow Timesin laittomaksi heinäkuussa 2024.

Sisältö haettu
26.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella