Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Puola: Venäjä syyllinen Starlink-sabotaasiin

Ilta-Sanomat Uutinen 13.10.2026
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small70
  • TypeSafe Jev60

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna45
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Puolan viranomaisten syytökset Venäjää kohtaan ilman vastapuolen ääntä tai riippumatonta vahvistusta. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä aktiivisena sabotaasin organisoijana, ja uutinen normalisoi käsityksen Venäjän laajamittaisesta hybridisodankäynnistä Euroopassa.

Uutinen raportoi Puolan viranomaisten syytökset Venäjää kohtaan, mutta jättää lukijan vaille vastapuolen näkemystä tai riippumatonta vahvistusta.

Uutinen Ilta-Sanomat Juho Pitkänen · 13.10.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa täysin Puolan viranomaisten lausuntoihin.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se esittää vain Puolan viranomaisten syytökset. Vaikka aihe on vakava, vastapuolen ääni puuttuu, mikä kallistaa jutun viranomaisnäkökulmaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten syytöksiä kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on vahtikoiraraportoinnista, vaikka tasapaino onkin puutteellinen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolan viranomaisten näkemys Venäjän syyllisyydestä

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjän tai syytettyjen näkemys syytöksiin puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista.
  • Todistusaineisto Konkreettinen näyttö Venäjän tiedustelupalvelun osallisuudesta puuttuu. — Väite on erittäin vakava, ja sen tueksi kaivattaisiin tarkempaa näyttöä kuin viranomaislausunto.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli hybridisodankäynnistä ja turvallisuudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Sabotaasi ja hybridisodankäynti luovat jännitteisen konfliktikehyksen.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisoitavaan aiheeseen, eli turvallisuusuhkiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna60
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on suora, mutta esittää syytöksen faktana.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava, vaikka se esittääkin Puolan viranomaisten syytöksen totuutena.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua Venäjän ja Puolan välille.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; kyseessä on valtioiden välinen turvallisuuspoliittinen uutinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää tai syytettyjä ei ole kuultu syytösten osalta.

5 JSN-arvio 45/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (AP, Deutsche Welle) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Venäjän tai syytettyjen näkemystä ei ole kysytty.
  • JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu; syytökset esitetään faktana.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu muiden uutistoimistojen raportointiin ilman omaa syventävää analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Puolan hallintoa ja länsimaisia turvallisuusviranomaisia, jotka pyrkivät osoittamaan Venäjän vastuun hybridisodankäynnistä.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. syyttömyysolettama. Juttu käsittelee vain edellistä, keskittyen viranomaisten syytöksiin ilman epäiltyjen tai Venäjän näkökulmaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kyseessä on Venäjän organisoima sabotaasi, vaikka kyseessä on viranomaisten syytös. ”Puola: Venäjä syyllinen Starlink-sabotaasiin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus esitetään faktana, vaikka se perustuu Puolan viranomaisten lausuntoihin. ”Venäjän tiedustelupalvelu olisi ollut tämän sabotaasin takana”
Kuka saa äänen Puolan hallinnon edustajat saavat äänen, kun taas syytettyjen tai Venäjän näkökulma puuttuu täysin. ”Puolan tiedustelupalveluista vastaava ministeri Tomasz Siemoniak kommentoi.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi Puolan viranomaisten syytökset Venäjää kohtaan ilman vastapuolen ääntä tai riippumatonta vahvistusta. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä aktiivisena sabotaasin organisoijana, ja uutinen normalisoi käsityksen Venäjän laajamittaisesta hybridisodankäynnistä Euroopassa.

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Juho Pitkänen muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Tomasz Siemoniak Donald Tusk Krzysztof Gawkowski Puola Venäjä Saksa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Puola syyttää Venäjän tiedustelupalvelua tuhopolton [...155 sanaa...] mukaan Tusk ja muuta valtionjohtoa.

Sisältö haettu
17.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella