Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Venäjän toiminta Ukrainassa, uhkaukset Euroopalle ja hybridivaikuttaminen, kuten droonien käyttö ja sabotaasiyritykset, jatkuvat.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Lavrov sanoo yhtä, Putin toista: Sodan jatkumiselle löytyi taas uusi "syyllinen"
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli pyrkii osoittamaan Venäjän ulkoministeri Lavrovin ja presidentti Putinin viestinnän ristiriitaisuuden suhteessa aiempiin neuvotteluihin. Lukijalle välittyy kuva Venäjän hallinnon epäluotettavuudesta ja pyrkimyksestä vierittää syy sodan jatkumisesta muiden niskoille.
Artikkeli on tiivis katsaus Venäjän johdon ristiriitaiseen viestintään, mutta se ei tarjoa syvempää analyysia taustoista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteellisesti selkeä, mutta se valitsee lähteensä ja näkökulmansa tukemaan narratiivia Venäjän johdon epäluotettavuudesta. Vastapuolen ääntä ei kuulla, mikä on tyypillistä tämän tyyppisessä uutisoinnissa.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi vallankäyttäjien ristiriitaisia lausuntoja, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka sävy on kriittinen Venäjää kohtaan, se perustuu dokumentoituihin lausuntoihin eikä ideologiseen agendaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän hallinnon viestinnän epäjohdonmukaisuus
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi taustoitus siitä, miksi Venäjä muuttaa viestintäänsä juuri nyt, puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä mahdollisista strategisista syistä viestinnän muutoksen takana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lukijaa ohjataan epäilemään Venäjän johdon sanoja.
Ironia tai sarkasmi
Otsikon ja tekstin sävy on hieman ivallinen Venäjän hallinnon toimia kohtaan.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu pitkälti tosiasioiden (lausuntojen) vertailuun.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa käsitellään Lavrovin ja Putinin ristiriitaisia lausuntoja.
Klikkihoukutus:
62/100
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää lainausmerkkejä ja vastakkainasettelua houkutellakseen lukijaa.
Otsikon lataus:
Latautunut
Otsikko lataa tilanteen vastakkainasettelulla: 'Lavrov sanoo yhtä, Putin toista'.
Kärjistys:
52/100
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna52
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli rakentuu vastakkainasettelulle, mutta ei dehumanisoi kohteitaan.
Populismi:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa ei ole kuultu, vaikka heidän lausuntojaan kritisoidaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
62
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäiset lähteet (Kyiv Independent, The Hill) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on Venäjän johdon toiminnan kyseenalaistaminen.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli kokoaa yhteen jo aiemmin raportoituja lausuntoja ilman uutta omaa tutkimusta.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Artikkeli palvelee länsimaista yleisöä ja Ukrainan tukijoita osoittamalla Venäjän johdon viestinnän ristiriitaisuuden ja epäjohdonmukaisuuden.
Pelissä
Venäjän narratiivin uskottavuus vs. länsimainen näkemys sodan syistä. Juttu käsittelee pääosin edellisen murentamista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän johdon lausunnot ovat tarkoituksellista harhaanjohtamista, eikä tarkastele mahdollisia muita tulkintoja. ”Sodan jatkumiselle löytyi taas uusi 'syyllinen'”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Venäjän hallinnon toimijuus korostetaan syyllistävänä, kun taas Ukrainan ja länsimaiden rooli esitetään reaktiivisena tai uhrina. ”Lavrov on löytänyt uuden syyllisen Ukrainan sodan jatkumiseen”
Kuka saa äänen
Artikkeli siteeraa länsimaisia lähteitä (Kyiv Independent, The Hill) ja Putinin aiempaa lausuntoa, mutta ei tarjoa Venäjän hallinnolle mahdollisuutta selittää ristiriitaa. ”Ukrainalaisen Kyiv Independentin mukaan Lavrov syyttää...”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli pyrkii osoittamaan Venäjän ulkoministeri Lavrovin ja presidentti Putinin viestinnän ristiriitaisuuden suhteessa aiempiin neuvotteluihin. Lukijalle välittyy kuva Venäjän hallinnon epäluotettavuudesta ja pyrkimyksestä vierittää syy sodan jatkumisesta muiden niskoille.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena ensisijaisesti tiedonvälitys vai Venäjän hallinnon viestinnän aktiivinen dekonstruktio, mikä on tyypillistä sodan osapuolten välisessä informaatiovaikuttamisessa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka
Ulkomaat
Sergei Lavrov
Vladimir Putin
Volodymyr Zelenskyi
Donald Trump
Kyiv Independent
The Hill
Kreml
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →