Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Asiantuntijalta: Kaavoitus syö Suomen huoltovarmuuden ja kulttuurimaisemat

Maaseudun Tulevaisuus Kolumni 9.9.2026
Pisteet
53
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää kaupungistumisen ja kuntien kaavoituspäätökset uhkana huoltovarmuudelle ja maanomistajien oikeusturvalle. Lukijalle välittyy kuva, jossa kunnat toimivat lyhytnäköisesti ja maatalousmaan suojelu on laiminlyöty, vaikka vaihtoehtoisia suojelumalleja on olemassa.

Artikkeli on kirjoittajan oma näkökulma, joka yhdistää tilastollisia väitteitä ja maanomistajien oikeusturvaa koskevaa kritiikkiä.

Kolumni Maaseudun Tulevaisuus Lilli Uotila · 9.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja esiintyy kauppatieteen maisterina ja gradun tekijänä, mikä antaa tekstille asiantuntijapainotuksen.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen puheenvuoro, joka ei tarjoa vastapainoa kuntien maankäytön suunnittelulle. Kirjoittaja käyttää omaa graduaan ainoana lähteenä, mikä vahvistaa subjektiivista kehystä.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli ajaa maanomistajien oikeusturvaa ja vastustaa kuntien pakkolunastusoikeutta, mikä on tyypillisesti oikeistolainen painotus maankäyttökeskustelussa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Maatalousmaan suojelun tärkeys
  • Maanomistajien oikeusturvan parantaminen

Kritisoidut tahot

  • Suomen kunnat

Puolustetut tahot

  • Maanomistajat
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kuntien näkökulma kaupungistumisen tarpeisiin puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi kaavoitus on välttämätöntä kaupunkien kasvulle.
  • Tausta Maatalouden kannattavuuden tai muiden tekijöiden vaikutus maatalousmaan vähenemiseen puuttuu. — Kaupungistuminen ei välttämättä ole ainoa syy maatalousmaan vähenemiselle.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli huoltovarmuuden ja kulttuurimaisemien säilymisestä.

Epäluottamus

Epäluottamus kuntien kaavoituspäätöksiä kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'syö', 'kestämättömältä' ja 'peruuttamattomana' käytetään korostamaan uhkaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan vastakkain maatalousmaan säilyttäminen ja kuntien kaavoitusmonopoli.

Tunnevetoaminen on osa kolumnin luonnetta, mutta se on vahvasti suunnattu kuntien päätöksentekoa vastaan.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee kaavoituksen vaikutuksia.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa kieltä.

Otsikon lataus: Latautunut

Asiantuntijalta: Kaavoitus syö Suomen huoltovarmuuden ja kulttuurimaisemat

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun kuntien ja maanomistajien välille.

Populismi: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkelissa on piirteitä eliitin (kuntien virkamiehet) vastustamisesta maanomistajien oikeuksien nimissä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kuntia ja kaavoitusviranomaisia kritisoidaan, mutta heille ei ole varattu tilaisuutta vastata.

5 JSN-arvio 45/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (oma gradu) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun kuntien toimintaa kritisoidaan voimakkaasti.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä kirjoittaja käyttää vain omaa tutkimustaan.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja tuo esiin oman gradunsa tuloksia, mikä tuo artikkeliin uutta näkökulmaa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee maanomistajia ja maatalousalan etujärjestöjä, jotka vastustavat kuntien kaavoitusmonopolia ja pakkolunastuksia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maatalousmaan väheneminen on ensisijaisesti negatiivinen ilmiö, joka vaarantaa huoltovarmuuden. ”nykyinen kehityssuunta vaikuttaa pitkällä aikavälillä kestämättömältä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kuntien rooli esitetään aktiivisena ja lähes yksinomaan negatiivisena toimijana, joka tuhoaa maatalousmaata. ”kuntien virkamiehet ja poliittiset päättäjät ovat siten avainasemassa siinä, säilytetäänkö maatalousmaata vai muutetaanko se pysyvästi muuhun käyttöön.”
Kuka saa äänen Artikkeli on kirjoittajan oma puheenvuoro, jossa hän käyttää omaa graduaan ainoana asiantuntijalähteenä. ”Selvitin gradussani myös sitä, kuinka paljon suomalainen maatalousmaa tulee tulevaisuudessa vähenemään.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli kehystää kaupungistumisen ja kuntien kaavoituspäätökset uhkana huoltovarmuudelle ja maanomistajien oikeusturvalle. Lukijalle välittyy kuva, jossa kunnat toimivat lyhytnäköisesti ja maatalousmaan suojelu on laiminlyöty, vaikka vaihtoehtoisia suojelumalleja on olemassa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei haastattele yhtäkään kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa tai kuntien edustajaa, jotka voisivat avata kaupungistumisen välttämättömyyttä tai kaavoitusprosessin monimutkaisuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan maankäytön muutosta.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 70/100, 2 tilastoaihetta
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tilastollisiin ennusteisiin maatalousmaan vähenemisestä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maatalousmaan väheneminen Suomessa
  • kaavoitus ja maankäyttö

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Maanmittauslaitos
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lilli Uotila muut analyysit →
politiikka työelämä Suomi Eurooppa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide
  • maatalousmaa
  • kaavoitus
  • huoltovarmuus
  • kaupungistuminen
  • kulttuurimaisema

Tiedot tästä analyysistä

Maatalousmaan vähenemisellä on laajoja ja [...607 sanaa...] ”kehityshyötyjen” vuoksi. Lilli Uotila KTM

Sisältö haettu
9.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella