Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vaalitulos | Perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit haluavat vallan uusjaon Vantaalla

Helsingin Sanomat Uutinen 23.4.2025
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
66
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli kuvaa Vantaan poliittista valtapeliä, jossa perinteiset valtapuolueet kokevat painetta uusien liittoutumien muodostuessa. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen päätöksenteko on muuttumassa dynaamisemmaksi ja mahdollisesti epävakaammaksi, kun perinteiset voimasuhteet kyseenalaistetaan.

Artikkeli raportoi Vantaan kuntavaalien jälkeisestä poliittisesta tilanteesta ja tulevista neuvotteluista asiallisesti, mutta painottuu haastajaryhmien näkökulmaan.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Marja Salomaa · 23.4.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee poliittista rakennetta ja valtasuhteiden muutosta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta lähteistys painottuu haastajaryhmiin, mikä antaa niille enemmän tilaa kehystää tilannetta. Vastapuolen ääni puuttuu, mikä on tyypillistä neuvottelujen alkuvaiheessa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta taktikoinnista ilman, että se ottaa kantaa ideologisiin kysymyksiin. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi poliittisesta prosessista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Keskiryhmien pyrkimys vallan uusjakoon
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kokoomuksen ja Sdp:n näkemykset nykyisestä jakotavasta puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi nykyinen jakotapa on ollut käytössä tai miten valtapuolueet perustelevat sen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Keskiryhmien tyytymättömyys nykyiseen jakotapaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Valta-aseman haastaminen ja neuvottelujen vaikeus korostavat konfliktia.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy poliittiseen prosessiin, ei lukijan tunteisiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun ytimen, vaikka käyttääkin hieman dramaattista ilmaisua 'vallan uusjako'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa poliittista tilannetta neutraalisti.

Kärjistys: 10/100

Poliittinen kilpailu on normaalia, ei polarisoivaa.

Populismi: 20/100

Ei populistista kehystä, kyse on tavanomaisesta poliittisesta neuvottelusta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kokoomusta ja Sdp:tä kritisoidaan epäsuorasti 'vanhanaikaisesta' tavasta, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä valtapuolueiden ääni ei kuulu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia kuntavaalien jälkeisistä neuvotteluista.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiossa olevia keskiryhmiä, jotka pyrkivät haastamaan perinteisen valta-asetelman ja saamaan lisää vaikutusvaltaa luottamuspaikkojen jaossa.
Pelissä Vakiintunut vallanjako vs. uusi poliittinen vaikuttavuus. Juttu käsittelee pääosin keskiryhmien pyrkimystä muuttaa vallitsevaa tilannetta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nykyinen luottamuspaikkojen jakotapa on vanhentunut ja kaipaa muutosta. ”Vantaan tapa jakaa luottamuspaikkoja on vanhanaikainen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on keskitetty haastajaryhmille, jotka tekevät aktiivisia siirtoja vallan uusjaossa. ”Keskiryhmät haastavat kokoomuksen ja Sdp:n valta-asemaa”
Kuka saa äänen Perussuomalaisten ääni on nostettu esiin haastajana, kun taas kokoomuksen ja Sdp:n näkemykset puuttuvat. ”Vantaan tapa jakaa luottamuspaikkoja on vanhanaikainen, sanoo perussuomalaisten Mika Niikko.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kuvaa Vantaan poliittista valtapeliä, jossa perinteiset valtapuolueet kokevat painetta uusien liittoutumien muodostuessa. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen päätöksenteko on muuttumassa dynaamisemmaksi ja mahdollisesti epävakaammaksi, kun perinteiset voimasuhteet kyseenalaistetaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin painotus haastajaryhmien näkökulmassa seurausta siitä, että ne ovat aktiivisesti tarjonneet uutiskulmaa, kun taas valtapuolueet ovat pysyneet hiljaa neuvottelujen alkuvaiheessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marja Salomaa muut analyysit →
politiikka Mika Niikko Vantaa perussuomalaiset keskusta kristillisdemokraatit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • PK-seutu

Tiedot tästä analyysistä

Vantaan poliittiset voimasuhteet muuttuivat kuntavaaleissa, [...87 sanaa...] valtuuston suurin 27 valtuutetun liittouma.

Sisältö haettu
24.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella