Teollisuusliiton selvitys puolustushankinnoista
Teollisuusliiton selvityksen mukaan suuri osa Suomen puolustushankinnoista suuntautuu ulkomaille, ja liitto vaatii kotimaisen työn osuuden kasvattamista.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin huolen siitä, että merkittävä osa puolustusmenoista valuu ulkomaille, ja vaatii teollisuuspoliittista otetta hankintoihin. Lukijalle välittyy kuva, että nykyinen hankintapolitiikka ei palvele riittävästi suomalaista työllisyyttä, ja ammattiliitto asemoituu tässä ratkaisijaksi.
Artikkeli raportoi Teollisuusliiton selvityksen tulokset, mutta jättää lukijan vaille vastapuolen näkökulmaa hankintojen rajoitteista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se nojaa ainoastaan Teollisuusliiton omaan selvitykseen ja haastateltaviin. Vastapuolen ääni tai hankintojen rajoitteiden syvällisempi analyysi puuttuu, mikä tekee jutusta liiton tavoitteita tukevan.
Artikkeli edustaa ammattiyhdistysliikkeen näkökulmaa, joka korostaa teollisuuspolitiikkaa ja valtion roolia markkinoiden ohjaamisessa. Kansan Uutiset on vasemmistolainen media, ja jutun kehystys tukee liiton tavoitteita ilman kriittistä vastapainoa.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Huoli kotimaisen työllisyyden ja teollisuuden tilasta.
Käytetään liiton omaa selvitystä yleistyksen tukena.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy ammattiliiton edunvalvontaan.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun pääväitteen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa selvityksen tulosta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole voimakkaasti polarisoiva, mutta se luo vastakkainasettelun 'meidän teollisuuden' ja 'ulkomaille menevien eurojen' välille.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sisältää elementtejä, joissa 'eliitin' (hankintapäätösten tekijät) toimintaa kritisoidaan kansallisen edun nimissä.
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolustusministeriötä tai hankinnoista vastaavia tahoja ei ole kuultu, vaikka heidän toimintaansa kritisoidaan.
Artikkeli perustuu suoraan Teollisuusliiton tiedotteeseen ja selvitykseen ilman omaa syventävää tutkimusta.
Artikkeli nostaa esiin huolen siitä, että merkittävä osa puolustusmenoista valuu ulkomaille, ja vaatii teollisuuspoliittista otetta hankintoihin. Lukijalle välittyy kuva, että nykyinen hankintapolitiikka ei palvele riittävästi suomalaista työllisyyttä, ja ammattiliitto asemoituu tässä ratkaisijaksi.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu puolustusministeriön tai puolustusvoimien edustajia, jotka voisivat avata hankintojen teknisiä tai turvallisuuspoliittisia reunaehtoja, jotka rajoittavat kotimaisuusastetta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Artikkeli rakentuu täysin tilastollisten arvioiden varaan, joten niiden ristiintarkistus viranomaislähteistä on välttämätöntä.
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Teollisuusliiton selvityksen mukaan suuri osa Suomen puolustushankinnoista suuntautuu ulkomaille, ja liitto vaatii kotimaisen työn osuuden kasvattamista.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.