Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Stubb paljasti yksityiskohdan Suomen Ukraina-tuesta

Ilta-Sanomat Uutinen 11.10.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20
  • TypeSafe Jev26

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna80
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Suomen Ukrainan-tuesta ja presidenttien välisistä keskusteluista, mutta nostaa esiin epäselvyyden avustuspaketin sisällöstä. Lukijalle välittyy kuva, että virallinen tiedotuslinja on varovainen, kun taas Ukrainan presidentin viestintä on avoimempaa, mikä luo jännitteen tiedonkulun läpinäkyvyydestä.

Uutinen Ilta-Sanomat Lauri Silvander · 11.10.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee aihetta kansalaisen tiedonsaannin näkökulmasta, korostaen viranomaisten avoimuuden puutetta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali uutisraportti. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että toimittaja korostaa puolustusministerin vastaamattomuutta, mikä luo asetelman tiedon pimittämisestä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten toiminnasta ja kansainvälisestä politiikasta ilman selkeää ideologista painotusta. Vahtikoira-asetelma (vastaamattomuus) on osa normaalia journalismia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan presidentin näkökulma avustuspaketin sisällöstä
  • Suomen viranomaisten vaitonaisuus
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, miksi Suomi ei avaa tukipakettien yksityiskohtia. — Lukija ymmärtäisi paremmin viranomaisten vaitonaisuuden syyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli käsittelee sodan realiteetteja ja diplomaattisia keskusteluja asiallisesti.

Tunteellinen sitaatti

Zelenskyin sitaatit tuovat inhimillistä ja sodan realiteetteihin liittyvää painoarvoa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu haastateltavien omiin ilmaisuihin, ei toimittajan omaan kieleen.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko viittaa paljastukseen, vaikka sisältö on raportointia keskustelusta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolustusministeri Antti Häkkänen mainitaan, mutta hän ei ole vastannut kyselyyn.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähde on mainittu (viestipalvelu X).
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki voisi olla syvempää, kun Zelenskyin ja Suomen viranomaisten tiedot eroavat.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu julkisiin viesteihin ja presidenttien väliseen keskusteluun, ei tarjoa laajaa uutta tutkivaa tietoa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee valtionhallinnon viestintää, sillä se keskittyy virallisiin tukitoimiin ja presidenttien väliseen diplomatiaan.
Pelissä Virallisen tiedotuslinjan varovaisuus vs. julkinen tiedonsaanti. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa viranomaisten vaikenemista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen tukipakettien sisältö on luonteeltaan sellaista, jota ei tule avoimesti eritellä. ”Suomi ei ole kertonut paketin sisällöstä ja ”yhdestä yksittäisestä ampumatarvikkeesta” virallisesti.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Puolustusministeriön päätöksentekoprosessi kuvataan passiivisesti, jättäen yksityiskohdat hämärän peittoon. ”Puolustusministeriön mukaan paketti sisältää yhtä yksittäistä puolustustarviketta”
Kuka saa äänen Ukrainan presidentin ääni on hallitseva, kun taas Suomen puolustusministeriön ääni puuttuu kyselyistä huolimatta. ”IS kysyi asiasta puolustusministeri Antti Häkkäseltä (kok), mutta ei saanut vastausta.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi Suomen Ukrainan-tuesta ja presidenttien välisistä keskusteluista, mutta nostaa esiin epäselvyyden avustuspaketin sisällöstä. Lukijalle välittyy kuva, että virallinen tiedotuslinja on varovainen, kun taas Ukrainan presidentin viestintä on avoimempaa, mikä luo jännitteen tiedonkulun läpinäkyvyydestä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena korostaa tiedonkulun katkeamista Suomen ja Ukrainan välillä vai onko kyseessä vain normaali viranomaiskäytäntö, joka on tässä yhteydessä kehystetty poikkeukselliseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lauri Silvander muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Alexander Stubb Volodymyr Zelenskyi Antti Häkkänen Donald Trump Mark Carney Mark Rutte
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Stubb ja Zelenskyi keskustelivat sunnuntaina [...208 sanaa...] ja kestävän rauhan takaamiseksi. Kiitos!

Sisältö haettu
12.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella