← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Kiljusen tapaus paljasti jälleen Suomen ulkopolitiikan ristiriidat – onko presidentti Stubbin johtajuus kadoksissa?

Ilta-Sanomat Kolumni 29.11.2024
Pisteet
56
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
72
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Suomen ulkopolitiikan hajanaisuudesta ja vaatii presidentti Stubbilta vahvempaa johtajuutta. Kirjoittaja asettaa vastakkain 'realismin' ja 'arvopohjaisuuden', implikoiden että nykyinen epäselvyys on riski, jota hallituksen ja presidentin on korjattava yhtenäisellä linjalla.

Haapala ruotii terävästi poliittista epäyhtenäisyyttä ja vaatii presidentiltä selkeämpää linjaa, mutta teksti on vahvasti kirjoittajan omaa tulkintaa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee ulkopolitiikkaa poliittisen johtajuuden ja yhtenäisyyden näkökulmasta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, jossa kirjoittaja ottaa selkeän kantaa vaatimalla presidentiltä johtajuutta. Valikoiva lähteiden käyttö (esim. Jaakkolan sitaatti realismin tueksi) ja latautunut kieli (esim. 'sekoilut') ohjaavat lukijaa kirjoittajan näkemykseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi sekä vasemmiston (Kiljunen) että oikeiston (Tavio) edustajia, mikä viittaa vahtikoira-asetelmaan. Vaikka teksti vaatii 'realismia', se ei asetu selkeästi perinteiselle vasen-oikea-akselille, vaan korostaa valtionjohdon yhtenäisyyden tärkeyttä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tarve yhtenäiselle, presidenttijohtoiselle ulkopolitiikalle.
  • Kritiikki oppositiopoliitikkojen ja hallituksen sisäisten erimielisyyksien viestintää kohtaan.

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kritisoitujen poliitikkojen (esim. Kiljunen) näkemyksiä ei avata heidän omista lähtökohdistaan. — Lukija saa vain yhden, kriittisen näkökulman poliitikkojen toimintaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Suomen ulkopolitiikan uskottavuudesta ja yhtenäisyydestä.

Epäluottamus poliitikkojen kykyyn viestiä yhtenäisesti.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'sekoilut' ja 'syntilista'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan vastakkain realismi ja arvopohjaisuus.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on manipuloivaa siinä mielessä, että se esittää monimutkaiset ulkopoliittiset kysymykset johtajuuskysymyksinä.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 65/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa pohditaan presidentin johtajuutta ja ulkopolitiikan ristiriitoja.

Klikkihoukutus: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna48
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää retorista kysymystä luodakseen jännitettä presidentin johtajuuden ympärille.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'sekoilut' ja kysymys johtajuuden katoamisesta lataavat otsikkoa.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'yhtenäisen linjan' ja 'sekoilevien poliitikkojen' välille.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli kritisoi poliitikkoja (eliittiä) ja peräänkuuluttaa selkeää linjaa, mutta ei suoraan vetoa 'kansan tahtoon'.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kimmo Kiljusta ja Ville Taviota kritisoidaan, mutta heille ei anneta tilaa vastata.

5 JSN-arvio 72/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

72
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu analyysiksi/kolumniksi.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kritiikin kohteilta, vaikka kyseessä on kolumni, jossa se ei ole pakollista, mutta se vähentää jutun tasapainoisuutta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta analyysi noudattaa perinteistä 'johtajuusvaje'-narratiivia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee nykyistä valtiojohtoa ja hallitusta, sillä se vaatii presidentti Stubbilta selkeämpää ja yhtenäisempää linjaa ulkopolitiikassa, samalla kun se kritisoi oppositiota ja yksittäisiä poliitikkoja epäyhtenäisestä viestinnästä.
Pelissä Ulkopolitiikan yhtenäisyys vs. poliittinen erimielisyys. Juttu käsittelee pääosin yhtenäisyyden puutetta ja vaatii presidentiltä selkeämpää johtajuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen ulkopolitiikan on oltava yksiäänistä ja että presidentin tulee toimia 'kapellimestarina'. ”Stubbin, jonka on aika ottaa kapellimestarin puikko käsiinsä ja vahvistaa, mikä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliitikkojen toimijuus korostetaan syynä epäselvyyksiin, kun taas presidentin rooli nähdään ratkaisijana. ”Suomesta leviää maailmalle ulkopolitiikasta ja turvallisuuspolitiikasta eri viestiä nimenomaan poliitikkojen kautta.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijana puolustusvoimain komentajaa tukemaan omaa näkemystään realismin tarpeesta. ”Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola totesi MTV:n haastattelussa, että Suomen tulee arvioida uudelleen kantaansa Ottawan sopimukseen”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa Suomen ulkopolitiikan hajanaisuudesta ja vaatii presidentti Stubbilta vahvempaa johtajuutta. Kirjoittaja asettaa vastakkain 'realismin' ja 'arvopohjaisuuden', implikoiden että nykyinen epäselvyys on riski, jota hallituksen ja presidentin on korjattava yhtenäisellä linjalla.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan tavoitteena painostaa presidentti Stubbia siirtymään kohti oikeistolaisempaa tai 'realistisempaa' ulkopolitiikkaa, sillä kirjoittaja nostaa esiin kokoomuslaisia huolia Stubbin ja Halosen väleistä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja, negatiivisia ilmauksia poliitikkojen toiminnasta.

Kaikki propagandatekniikat →

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Timo Haapala muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Presidentti Alexander Stubbin ulkopoliittinen linja [...359 sanaa...] olla rempallaan, mutta ei ulkopolitiikka.

Sisältö haettu
24.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella