Analyysi artikkelista: Analyysi: Teollisuusliiton hyökkäys kilpailukykysopimusta vastaan kertoo kiistan perimmäisistä syistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää työmarkkinakiistan pitkäkestoiseksi arvovaltakamppailuksi, jossa molemmat osapuolet ovat lukkiutuneet asemiinsa. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on enemmänkin hallituskauden lopun poliittinen näyttämö kuin yksittäinen työelämäuudistus, mikä normalisoi lakkoilun osana hallituskauden päättymisrituaalia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Analyysi on tasapainoinen ja pyrkii selittämään molempien osapuolten motiiveja. Vaikka se painottaa ay-liikkeen kokemaa painetta, se tunnistaa myös hallituksen näkökulman ja arvovaltakiistan molemminpuolisuuden.
Artikkeli ei asetu kummankaan osapuolen puolelle, vaan analysoi tilannetta ulkopuolisena tarkkailijana. Se tunnistaa molempien osapuolten toimintalogiikan ja välttää ideologista latausta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Työmarkkinakiista on poliittinen arvovaltakamppailu
- Ay-liikkeen toimet johtuvat aiemmista hallituksen toimista
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Irtisanomislain sisällölliset vaikutukset työntekijöille ja työnantajille jäävät epäselviksi. — Lukija ei saa riittävää tietoa siitä, mistä itse lakiesityksessä on kyse.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli pyrkii asialliseen ja analyyttiseen otteeseen, joka vetoaa lukijan järkeen.
Työmarkkinakiista esitetään arvovaltariitana.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja palvelee analyyttistä tavoitetta kuvata tilanteen lukkiutuneisuutta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini10
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun analyyttista otetta.
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa polarisaatiota, mutta ei itse polarisoi.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista kehystystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on analyysi, ei uutinen, jossa olisi yksittäinen kritiikin kohde.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — artikkeli on selkeästi analyysi, ei uutinen.
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — artikkeli taustoittaa kiistaa historiallisesti.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Analyysi tarjoaa hyvän katsauksen kiistan taustoihin, mutta ei tuo esiin täysin uusia näkökulmia.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää työmarkkinakiistan pitkäkestoiseksi arvovaltakamppailuksi, jossa molemmat osapuolet ovat lukkiutuneet asemiinsa. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on enemmänkin hallituskauden lopun poliittinen näyttämö kuin yksittäinen työelämäuudistus, mikä normalisoi lakkoilun osana hallituskauden päättymisrituaalia.
Herää kysymys, miksi irtisanomislain sisällölliset vaikutukset kuitataan epäselvinä, vaikka ne ovat kiistan ytimessä — tämä saattaa johtua pyrkimyksestä pitää analyysi neutraalina poliittisena pelinä eikä substanssikeskusteluna.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee taloudellisia lukuja, mutta ne eivät ole jutun ydin.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini45
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- kiky-sopimuksen vaikutukset
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →