Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus | Olympiaurheilun alhosta on tullut riippa urheilulle
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small65
- GPT-5.6 Luna62
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- Mistral Small70
- GPT-5.6 Luna78
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää historiallista vertailua Pariisin vuoden 1924 ja 2024 kisojen välillä luodakseen narratiivin suomalaisen urheilun pysähtyneisyydestä. Lukijalle välittyy kuva kriisistä, jossa menneisyyden menestys estää nykyhetken uudistumisen, vaikka syvempää analyysia järjestelmän ongelmista ei tarjotakaan.
Pääkirjoitus on tiivis ja provokatiivinen kannanotto, joka keskittyy enemmän urheilun tilan kritisoimiseen kuin syvempään analyysiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Pääkirjoitus on genren mukaisesti mielipiteellinen. Se käyttää vahvaa kieltä ja valikoitua historiallista vertailua luodakseen kriisin tunnun, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli kritisoi urheilujärjestelmää, mutta kyseessä on urheilupoliittinen kannanotto, jolla ei ole selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Urheilun nykytila on kriisissä
- Historiallinen menestys on muodostunut taakaksi
Kritisoidut tahot
- Suomalainen urheiluväki
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Urheilun rakenteelliset muutokset tai kansainvälisen kilpailun koveneminen puuttuvat. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi muutos on tapahtunut, vain sen että se on tapahtunut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Turhautuminen suomalaisen urheilun menestymättömyyteen.
Huoli urheilun tulevaisuudesta.
Sanojen kuten 'alhosta' ja 'riippa' käyttö luo negatiivisen tunnelman.
Vuoden 1924 ja 2024 vertailu korostaa epäonnistumista.
Tunnevetoaminen on pääkirjoitukselle tyypillistä ja perusteltua kirjoittajan kannanoton vahvistamiseksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat tekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- Mistral Small30
- GPT-5.6 Luna35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää provokatiivista termiä 'riippa'.
Sana 'riippa' lataa otsikon negatiivisesti urheilun tilaa kohtaan: 'Olympiaurheilun alhosta on tullut riippa urheilulle'.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- Mistral Small50
- GPT-5.6 Luna48
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli erottelee 'suomalaisen urheiluväen' ja 'kansainvälisen vauhdin', mutta ei demonisoi.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small20
- GPT-5.6 Luna25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sisältää elementtejä urheilun eliitin kritiikistä, mutta ei ole puhdasta populismia.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on pääkirjoitus, jossa esitetään toimituksen kanta, ei uutinen yksittäisestä kohteesta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista pääkirjoituksen muodossa.
Heikkoudet
- JO 12: Analyysi on pintapuolinen eikä tarjoa monipuolisia näkökulmia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta historiallinen vertailu on perinteinen tapa käsitellä urheilun epäonnistumisia.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää historiallista vertailua Pariisin vuoden 1924 ja 2024 kisojen välillä luodakseen narratiivin suomalaisen urheilun pysähtyneisyydestä. Lukijalle välittyy kuva kriisistä, jossa menneisyyden menestys estää nykyhetken uudistumisen, vaikka syvempää analyysia järjestelmän ongelmista ei tarjotakaan.
Herää kysymys, onko historiallinen vertailu valittu tarkoituksella juuri Pariisin kisojen 100-vuotisjuhlavuoden vuoksi maksimoimaan kontrastin ja siten lukijan tunnevaikutuksen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Urheilun tilan kuvaaminen 'alhosta' ja 'riippa' -termeillä.
9 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu mitalitilastoihin, joiden oikeellisuus on helppo tarkistaa virallisista lähteistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna72
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen mitalitilastot olympialaisissa
Suositellut lähteet
- KOK
- Suomen Olympiakomitea
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →