Analyysi artikkelista: Supo ärähti datakeskuksista Ylellä – Rydman: ”Yritin varoitella...”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini62
- Grok 4.375
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini56
- Grok 4.345
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää turvallisuusviranomaisten uuden varoituksen Rydmanin aiemman, kritiikkiä herättäneen toiminnan vahvistukseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministeri on ollut edelläkävijä kansallisen turvallisuuden kysymyksissä, vaikka aiempi julkinen keskustelu on ollut häntä vastaan.
Artikkeli on enemmän poliittinen reaktiojuttu kuin syvällinen uutinen turvallisuusuhista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli keskittyy vahvasti Rydmanin näkökulmaan ja antaa hänelle tilan kehystää viranomaislausunto oman poliittisen narratiivinsa tueksi. Vastapuolen tai kriittisten äänten puuttuminen tekee jutusta yksipuolisen.
Vaikka artikkeli suosii Rydmanin narratiivia, se raportoi ministerin kommentit ja Supon lausunnon asiallisesti. Ideologista suuntaa ei varsinaisesti ajeta, vaan kyse on poliittisesta asemointipelistä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Wille Rydmanin näkemys omasta toiminnastaan
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Aiempi keskustelu ja Rydmanin saama kritiikki jäävät epämääräisiksi. — Lukija ei ymmärrä, miksi Rydman kokee tarpeelliseksi puolustautua tai ketkä häntä aiemmin kritisoivat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Rydmanin sitaatti heijastaa turhautumista aiempaa kritiikkiä kohtaan.
Sana 'kekkulit' on halventava ilmaisu, jota Rydman käyttää aiemmista arvostelijoistaan.
Juttu rakentuu Rydmanin ja häntä aiemmin kritisoineiden väliselle konfliktille.
Tunnevetoaminen on peräisin Rydmanin omasta sitaatista, jota artikkeli käyttää värittämään tekstiä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääpainoa, jossa Rydman kommentoi Supoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini64
- Grok 4.355
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää 'ärähti'-verbiä luomaan dramatiikkaa ja nostaa Rydmanin nimen keskiöön.
Sana 'ärähti' lataa otsikon konfliktilla ja korostaa ministerin reaktiota.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Grok 4.365
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Rydmanin käyttämä 'kekkulit'-termi polarisoi keskustelua, mutta artikkeli itse raportoi sen neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini28
- Grok 4.330
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Rydman käyttää populistista kieltä ('kaiken maailman kekkuleita'), mikä luo vastakkainasettelua eliitin/asiantuntijoiden ja kansan/ministerin välille.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rydmanin aiemmat arvostelijat, joita hän kutsuu 'kekkuleiksi', eivät pääse vastaamaan syytöksiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Rydmanin omat kommentit on erotettu selvästi lainausmerkein.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; niitä, joita Rydman kutsuu 'kekkuleiksi', ei ole kuultu.
- JO 15: Otsikko on kärjistetty Rydmanin näkökulmasta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu pitkälti Rydmanin X-viestiin ja Ylen aiempaan uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää turvallisuusviranomaisten uuden varoituksen Rydmanin aiemman, kritiikkiä herättäneen toiminnan vahvistukseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministeri on ollut edelläkävijä kansallisen turvallisuuden kysymyksissä, vaikka aiempi julkinen keskustelu on ollut häntä vastaan.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa Rydmanin kommentin pääotsikkoon sen sijaan, että se keskittyisi Supon uuteen varoitukseen. Tämä valinta siirtää painopisteen turvallisuusuhasta poliittiseen jälkiviisauteen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Ministerin käyttämä 'kekkulit'-termi on tarkoituksellisen halventava.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →