Kansanedustajien koteihin kohdistuneet tunkeutumisepäilyt
Useiden kansanedustajien koteihin on tehty epäiltyjä tunkeutumisia ilman murtojälkiä, mitä viranomaiset ja poliittiset toimijat pitävät mahdollisena vieraan vallan vaikuttamisena.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Turvallisuus | Kansanedustaja epäilee, että hänen kodissaan käytiin jo keväällä 2022
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
- TypeSafe Jev22
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli normalisoi kansanedustajien kokemaa turvattomuutta ja vieraan vallan tiedustelutoiminnan mahdollisuutta Suomessa. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on vakava, mutta hallinnassa oleva ilmiö, vaikka konkreettisia todisteita tunkeutumisista ei esitetä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että viranomaisten näkökulma dominoi uutisointia, mikä on kuitenkin genren mukaista.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee turvallisuusuhkaa viranomaisnäkökulmasta ilman selkeää ideologista agendaa. Se raportoi tapahtumat neutraalisti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Eduskunnan puhemiehistön näkemys tilanteen vakavuudesta ja viranomaisten toiminnasta.
Puolustetut tahot
- Eduskunnan puhemiehistö
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus vastaavista turvallisuusilmiöistä puuttuu. — Lukija ei saa vertailukohtaa sille, onko kyseessä poikkeuksellinen vai yleistyvä ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli kansanedustajien turvallisuudesta ja mahdollisesta vieraiden valtojen tiedustelusta.
Pyrkimys asialliseen ja rauhalliseen tilannekuvaan spekulaatioiden keskellä.
Konflikti- tai kriisikehys
Vastakkainasettelu turvallisuusuhan ja epävarmuuden välillä.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja palvelee tilanteen vakavuuden välittämistä ilman sensaatiohakuisuutta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
Klikkihoukutus:
25/100
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'epäilee'-rakennetta herättääkseen huomiota.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilannetta ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii välittämään viranomaistietoa.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä; artikkeli keskittyy instituutioiden toimintaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, vaan se raportoi eduskunnan sisäisestä turvallisuustilanteesta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu (epäilyt tunkeutumisista esitetään varsin varmoina).
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu eduskunnan tiedotustilaisuuteen, mikä on perusluonteinen uutistapahtuma.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee eduskunnan turvallisuusviranomaisia ja puhemiehistöä: asia tuodaan julkisuuteen hallitusti, korostaen viranomaisten nopeaa reagointia ja vakavaa suhtautumista, mikä rauhoittaa tilannetta.
Pelissä
Kansanedustajien henkilökohtainen turvallisuus vs. julkinen luottamus viranomaisten kykyyn suojella päättäjiä. Juttu käsittelee molempia, painottaen viranomaisten toimintakykyä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että kansanedustajien kodeissa on todella käyty, vaikka poliisi on vasta esiselvityksen alkutekijöissä. ”Joidenkin kansanedustajien koteihin on epäillysti tunkeuduttu.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Poliisin ja viranomaisten toiminta kuvataan aktiivisena ja hallittuna, kun taas mahdollisten tunkeutujien toimijuus jää hämäräksi. ”Poliisi on käynnistänyt asiasta esiselvityksen.”
Kuka saa äänen
Puhemiehistö (Halla-aho, Risikko) hallitsee äänenkäyttöä, kun taas kansanedustajien kokemukset jäävät referoiduiksi. ”Halla-ahon mukaan tekijän arvailusta ei ole nyt hyötyä”
Tunnelma
Huoli, Realismi
Artikkeli normalisoi kansanedustajien kokemaa turvattomuutta ja vieraan vallan tiedustelutoiminnan mahdollisuutta Suomessa. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on vakava, mutta hallinnassa oleva ilmiö, vaikka konkreettisia todisteita tunkeutumisista ei esitetä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi aiheesta tiedotetaan näin laajasti ilman konkreettisia rikosilmoituksia tai todisteita — onko kyseessä myös viestinnällinen keino nostaa turvallisuuskeskustelua ja varautumista yhteiskunnassa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka kotimaa Jussi Halla-aho Paula Risikko Aaro Toivonen Petteri Orpo Helsingin poliisi Keskusrikospoliisi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →