Pääministeri Orpon Garden Helsinki -yhteydet
Uudet avoimuusrekisterimerkinnät paljastavat pääministeri Petteri Orpon tavanneen Garden Helsinki -hankkeen taustayhtiöitä aiemmin kerrottua useammin.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Vaalirahoitus | Voiko Orpolle käydä kuten Matti Vanhaselle Nuorisosäätiön jutussa?
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
Versio 2.0
Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.
Artikkeli rakentaa yhteyden nykyisen pääministerin päätöksenteon ja aiemman, tuomitun poliittisen skandaalin välille. Lukijalle välittyy kuva hallituksen kriisistä ja mahdollisesta korruptiosta, vaikka lopullista oikeudellista arviota esteellisyydestä ei vielä ole.
Analyysi nostaa esiin vakavan esteellisyyskysymyksen, mutta vertaus aiempaan skandaaliin ohjaa lukijan tulkintaa vahvasti ennen viranomaispäätöstä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli käyttää historiallista vertailua, joka ohjaa lukijaa olettamaan esteellisyyden. Vaikka kyseessä on analyysi, valittu kehys on vahvasti kriittinen hallitusta kohtaan.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli harjoittaa vallankäytön vahtimista (vahtikoira-poikkeus), mutta tekee sen tavalla, joka kallistuu kriittiseen kehykseen. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on poliittisen etiikan arvioinnista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Pääministerin toiminnan kyseenalaistaminen
- Hallituksen kriisiytyminen
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Pääministerin tai hallituksen oma näkemys esteellisyydestä puuttuu. — Lukija saa vain kriittisen näkökulman ilman kohteen perusteluja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Historiallinen vertailu
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Herätetään epäilystä pääministerin toiminnan eettisyydestä.
Konflikti- tai kriisikehys
Hallituksen sisäiset kiistat ja rahoitusepäselvyydet yhdistetään yhdeksi kriisiksi.
Historialliset vertailut / metaforat
Vanhasen tapauksen nostaminen luo mielikuvaa väärinkäytöksestä.
Tunnevetoaminen on osa analyyttista otetta, mutta vertaus aiempaan skandaaliin on manipuloiva keino luoda syyllisyyden tuntua.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko kysyy vertausta, ja sisältö käsittelee tätä vertausta.
Klikkihoukutus:
40/100
Otsikko käyttää kysymysmuotoa luodakseen jännitettä ja vertausta aiempaan skandaaliin.
Otsikon lataus:
Latautunut
Vertaus aiempaan tuomittuun skandaaliin lataa otsikon negatiivisella ennakko-oletuksella.
Kärjistys:
40/100
Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen ja eettisten standardien välille.
Populismi:
30/100
Käyttää 'hyvä veli -verkostot' -termiä, joka viittaa eliitin toimintaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeriä ei ole kuultu tässä yhteydessä, vaikka häntä kritisoidaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin tutkinnan olemassaolon.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon vertaus Vanhasen tapaukseen on vahvasti johdatteleva suhteessa tutkinnan alkuvaiheeseen.
6 Omaperäisyys
60/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Analyysi yhdistää ajankohtaisen tutkinnan historialliseen tapaukseen, mikä on tyypillistä poliittiselle analyysille.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee oppositiota ja hallituksen arvostelijoita: pääministerin toiminnan rinnastaminen aiempaan oikeudelliseen skandaaliin luo mielikuvaa järjestelmällisestä epäeettisyydestä.
Pelissä
Hallituksen toimintakyky vs. vallankäytön julkinen arviointi. Juttu käsittelee jälkimmäistä, painottaen pääministerin esteellisyyden mahdollisuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että vertaus Matti Vanhasen tapaukseen on relevantti ja perusteltu. ”Voiko Orpolle käydä kuten Matti Vanhaselle Nuorisosäätiön jutussa?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Pääministerin toiminta kehystetään suoraksi syyksi esteellisyysselvitykselle. ”Orpo osallistui 120 miljoonan euron omistusjärjestelystä päättämiseen, vaikka hyötyjänä oli vaalirahoittaja Ilpo Kokkila.”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli rakentaa yhteyden nykyisen pääministerin päätöksenteon ja aiemman, tuomitun poliittisen skandaalin välille. Lukijalle välittyy kuva hallituksen kriisistä ja mahdollisesta korruptiosta, vaikka lopullista oikeudellista arviota esteellisyydestä ei vielä ole.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko vertaus Vanhasen tapaukseen tarkoituksellinen keino nostaa jutun uutisarvoa ja luoda mielikuvaa syyllisyydestä ennen oikeuskanslerin päätöstä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Termit kuten 'hyvä veli -verkostot' ja 'nokkapokka' lataavat tekstiä.
Osa ilmiötä
politiikka
Petteri Orpo
Janne Salminen
Matti Vanhanen
Jaakko Jonkka
Wille Rydman
Ilpo Kokkila
Valmet Automotive
kokoomus
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →