Analyysi artikkelista: HS Kreikassa | Suomi vajoaa nyt kuin Kreikka, ja Ateenassa valkenee, mitä voi olla edessä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää Kreikan talouskriisin jälkeistä todellisuutta peilinä Suomen nykytilanteelle. Lukijalle välittyy huolestunut sävy, jossa Kreikan kokemukset toimivat varoituksena mahdollisesta tulevasta kehityksestä, vaikka suoraa syy-seuraussuhdetta ei eksplisiittisesti todisteta.
Artikkeli on tunnelmallinen reportaasi, joka käyttää Kreikkaa vertauskuvana Suomen talouskeskustelulle, mutta tarjoaa vähän konkreettista analyysia itse talouspolitiikasta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli käyttää latautunutta kieltä ja vahvaa kehystystä rinnastaessaan Suomen ja Kreikan. Vaikka kyseessä on reportaasi, valittu vertauskuva ohjaa lukijan ajattelua pessimistiseen suuntaan.
Artikkeli ei aja selkeää puoluepoliittista linjaa, vaan keskittyy taloudelliseen vertailuun. Vaikka kehystys on pessimistinen, se ei ole ideologisesti kallellaan vasemmalle tai oikealle, vaan edustaa yleistä taloushuolta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen taloustilanteen vakavuus
- Kreikan kriisin varoittava esimerkki
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suomen ja Kreikan talousrakenteiden väliset erot puuttuvat. — Lukija ei saa riittävää tietoa siitä, miksi vertaus on perusteltu tai missä se ontuu.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen talouden suunnasta vertaamalla sitä Kreikan kriisiin.
Kuvataan Ateenan venesatamaa ja yrittäjän arkea tunnelman luomiseksi.
Manos Roudaksen tarina toimii inhimillisenä esimerkkinä Kreikan tilanteesta.
Tunnevetoaminen on tyypillistä reportaasigenrelle, jossa pyritään luomaan yhteys lukijan ja kaukaisen aiheen välille.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin luomaa tunnelmaa ja vertauskuvaa. "Suomi vajoaa nyt kuin Kreikka"
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko luo dramaattisen vertauksen maiden välille, mikä houkuttelee lukemaan lisää. "Suomi vajoaa nyt kuin Kreikka, ja Ateenassa valkenee, mitä voi olla edessä"
Sana "vajoaa" on latautunut ja luo negatiivisen mielikuvan Suomen tilanteesta. "Suomi vajoaa nyt kuin Kreikka"
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole voimakkaasti polarisoiva, mutta vertauskuva luo lievää vastakkainasettelua taloudellisen epävarmuuden ympärille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on reportaasi, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja tunnelmointi on erotettu uutisoinnista reportaasityylin mukaisesti.
Heikkoudet
- JO 7: Taloudellinen vertailu kaipaisi tuekseen enemmän faktoja tai asiantuntijalausuntoja.
6 Omaperäisyys
Reportaasityyli on elävä, mutta vertaus Kreikkaan on melko tavanomainen talouskeskustelun kehys.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää Kreikan talouskriisin jälkeistä todellisuutta peilinä Suomen nykytilanteelle. Lukijalle välittyy huolestunut sävy, jossa Kreikan kokemukset toimivat varoituksena mahdollisesta tulevasta kehityksestä, vaikka suoraa syy-seuraussuhdetta ei eksplisiittisesti todisteta.
Herää kysymys, onko Kreikan ja Suomen taloudellisten tilanteiden välinen rinnastus tarkoituksellinen keino dramatisoida Suomen talouskeskustelua, sillä artikkelin alkuasetelma asettaa Suomen suoraan vajoamisen tielle ilman syvempää analyysia rakenteellisista eroista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sana vajoaa luo uhkakuvia.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →